Pidän itseäni jonkin sortin geek-tyttönä (joka on siis coolimpi versio nörtistä), sillä rakastan nykyteknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Olen surffannut verkossa ala-asteelta saakka, viihtynyt erilaisilla keskustelufoorumeilla, tutustunut moniin läheisiin ystäviini netissä ja pitänyt erilaisia blogeja vuodesta 2004 lähtien. Tällä hetkellä innolla odotan mitä teollisuuden internetistä (Internet of Things tai Big Data) tulee lähivuosina.
Mikään edellä mainituista seikoista ei kuitenkaan vedä vertoja diginatiiveille, jotka syntyvät tabletti ja älypuhelin kädessä. Näin eräässä seminaarissa tämän videon, joka konkretisoi diginatiivisukupolven ajattelutavan: vauvakin osaa käyttää tablettia, jota voi älykkäällä tavalla zoomailla ja klikata, mutta perinteinen sanomalehti edustaa hänelle toimimatonta sovellusta.
Toisaalta diginatiivit ottavat vain mallia meistä aikuisista. Tämä metrossa salaaotettu kuva havainnollistaa, että mitä äiti edellä, sitä tytär perässä. Olenkohan huonoa esimerkkiä Isabellalle puhelinaddiktioni kanssa? :D
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
I consider myself a geek girl (which is a cooler version of a nerd) as I am truly into technology and the possibilities it offers. However I am nothing compared to digital natives, who are literally born with tablets and smart phones in their hands. I attended a seminar, in which I saw the Youtube video (above), in which a baby can fluently click and zoom an iPad, but thinks magazine is only an unfunctional application.
On the other hand digital natives are only following us. The secret shot taken at an underground is a demonstrating example of the expression 'Like mother, like daughter'. I wonder if I am bad influence to my daughter due to my phone addiction? :D Have a nice new week everyone!
Tekstit
4 kommenttia :
Olet.
Se oli enemmänkin retorinen kysymys, tietenkään jatkuva kännykän räpäläily ei ole hyvää esimerkkiä lapselle. :)
Kiitos kommentistasi ja ihanaa joulun odotusta! Jätähän toistekin kommenttia.
Moi! Muistan lukeneesi sun blogia kun Isbe oli pieni. Kääk! Miten tää aika menee? Tulin katsomaan että onko tää sun blogi voimissaan edelleen ja onhan se=)
Pakko vaan kommentoida tohon sun tekstiin että mua kauhistuttaa kännyköiden käyttö lapsilla.muhun on joku sisäänrakennettu juttu että valitettavasti mietin jatkuvasti puhelimien haitallisia seurauksia, erityisesti netin. Oon ihan varma että jossain vaiheessa se aivosyöpä yleistyy. Miksiköhän? Koska säteilyä on kaikkialla, erityisesti jos se puhelin on koko ajan siinä kädessä kiinni. Onneksi muutama vuosi menee että joutuu ostamaan omille lapsille puhelimia=) mutta sekin tulee liian pian... Kaikkea hyvää sulle ja Isbelle!
Suuri kiitos kommentistasi ja mukavaa, että olet lukenut blogiani jo vuosia sitten ja palasit nyt kurkistaman tänne uudestaan. :) Blogi on tosiaan edelleen hengissä, vaikka harmittavan vähän ehdinkin tänne kirjoittamaan. Instagram on kyllä ahkerassa käytöstä eli täältä voi seurata reaaliaikaisempia kuulumisia: http://instagram.com/ilonaylinampa
Niin ja aika on todella mennyt vauhdilla, kun Isabellakin on jo 7-vuotias ekaluokkalainen, apua. :D
Ymmärrän huolesi säteilyn ja turvallisuuden yms. suhteen. Nykypäivänä kännykkä on kuitenkin välttämätön jo ekaluokkalaisella, koska enää ei ole kotona lankapuhelimia eli ei voi soittaa ollenkaan, jos tulisi joku hätä ja sattuisi olemaan yksin kotona.
Mutta toisaalta netti voi aikuistaa liian pian lapsia ja heidän pitäisi kuitenkin saada nauttia huolettomasta lapsuudestakin. Vaikeita juttuja ja jokainen vanhempi varmasti tekee parhaaksi katsomallaan tavalla. :)
Mukavaa viikonloppua ja hyvää jatkoa sinulle ja lapsillesikin, jätähän toistekin kommenttia, jos tänne eksyt. :)
Lähetä kommentti