toiset larppaa yritän tosielämäs skarppaa.
Syteen tai saveen, meni miten meni,
v*tut muiden mielipiteist pysyn aiton itelleni.
En koskaan, tuu tinkii omast asenteesta.
Älä tuu testaa, mun sanat käy aseesta!
Elämän koulu, vastoinkäymiset opettaa.
En pysty, en aio, enkä haluu lopettaa!
Pitää tajuu alust asti et kaikki on valintoja.
Tietää mihin sä voit tukee, ja horjuessa nojaa.
Olipa ne luonnonlahjoja tai kouluopintoja."
-Fintelligens: Ei koskaan
Kuuntelin tänään kirjoittamisen ohessa ikivanhaa Fintelligensin levyä vuodelta 2001. Nostalgista. <3
Nuoruuden draivissa ja naiiviudessa, siinä on voimaa.
Onneksi sitä voimaa riittää myös tälläisellä "tädilläkin", sillä kirjoittamiset ovat edistyneet tänään hyvin ja nyt on aika nauttia rentouttavasta viikonlopusta. :)
Mulla on tosiaan lapsivapaata, jolloin helposti kasaan itselleni henkiset "paineet" siitä, että pitäisi ehtiä tekemään ja näkemään kaikkea sellaista mitä normaalisti ei kovin usein. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kasaan yhdelle viikonlopulle niin työvuoroja, bilettämistä, opiskelua, kuntoilua sekä yritän nähdä miljoonaa kaveria. Eli olen siis viikonlopun jälkeen entistä väsyneempi ja "rentoutumisen" kuluttama.
Nyt olin kerrankin järkevä: en ottanut töitä, enkä aio lähteä rai rai rai-baareilemaan. Sen sijaan kirjoitan vähän gradua, näen kavereita, urheilen ja nukun paljon. :)
Mulla oli sovittuna kahden kaverin näkeminen tänä iltana, mutta molemmille tuli harmittavasti viime tipassa esteitä, enkä jaksanut enää alkaa organisoimaan muuta seuraa. Vietän siis rauhallista koti-iltaa ja nautin omasta seurastani, mikä on sekin joskus ihan hyödyllistä. Koska vaikka mie sosiaalinen ihminen olenkin ja mulle tärkeintä elämässä on perhe ja ystävät, niin välillä tarvitsen omaa aikaa. Silloin voi rauhoittua ja miettiä syntyjä syvyjä . Niin ja kuunnella musiikkia!
Illan inspiraatio-kuvan meille tarjoilee Andiata.
Tekstit
0 kommenttia :
Lähetä kommentti