perjantai 19. joulukuuta 2014

Vanja-eno Kansallisteatterissa, pikkutontun kyläilyä ja Pähkinänsärkijä-baletti Kansallisoopperassa

Mihin tämä joulukuu on oikein hävinnyt, kun nyt on jo 19. päivä ja tänään alkoi joululomakin. Kuukausi kuten oikeastaan koko syksy on ollut todella vauhdikas töissä ja muuallakin. Joululoma (joka on itse asiassa pitämätöntä kesälomaa) alkoi tosiaan tänään ja huomenna Isabellan koulun joulujuhlaesityksen jälkeen lähdemme pienimuotoiselle valtavalle yli puolet Suomea kattavalle lomailuturneelle. Ensimmäisenä etappina ovat Isabellan isän vanhemmat eli mummola I Pohjanmaalla, josta matka jatkuu parin yön jälkeen vielä pohjoisemmaksi eli Lappiin minun vanhemmilleni mummola II:seen.

Lähtö on tosiaan huomenna aamupäivällä heti Isabellan joulujuhlan jälkeen, mutta itse en ole vielä pakannutkaan. Se taitaa jäädä huomisaamulle  hyvin silloinkin onneksi vielä ehtii ja silloin ei tule vaatekriisejä, koska niille ei ole yksinkertaisesti aikaa. ;) 

Viikon sisään on tullut yhtä sun toista töiden, lukuisten palaverien ja to do-listan purkamisen lisäksi, joten annetaan kuvien puhua puolestansa. Viime viikolla olin ystäväni kanssa katsomassa Kansallisteatterissa Anton Tšehovin Vanja-enon. 
 photo IMG_4844_zps7f32afdf.jpg photo IMG_4845_zpsc0647c94.jpg photo IMG_4863_zps196166c8.jpg photo IMG_4865_zpsfad0ee59.jpg photo IMG_4867_zps5f2212f0.jpg

Paavo Westerbergin ohjaama näytelmä on täynnä legendaarisia näyttelijöitä Krista Kososesta, Seela Sellaan, Seppo Pääkköseen, Kristo Salmiseen, Eero Ahoon ja Heikki Nousiaiseen kuten trailerista näkyykin.

Viime viikonloppuna kyläiltiin ystäväpariskunnalla Kauniaisissa, jossa pikkutonttuni istui kuusen alla.
 photo IMG_4962_zpscb67bec3.jpg

Eilen vietimme todellista prinsessailtaa kahdestaan Kansallisoopperassa Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas-baletissa. Rakastan näitä kullanarvoisia hetkiä Isabellan kanssa.
 photo IMG_4982_zps7496dba1.jpg photo IMG_4997_zpsb07293d7.jpg
 photo IMG_5002_zps90ef4096.jpg photo IMG_5003_zps5a389ef8.jpg photo IMG_5010_zps811cd209.jpg

Prinsessat baletin väliajalla.
 photo IMG_4990_zps54252186.jpg

Mukavaa viikonloppua kaikille! Huomenna jätän Helsingin kadut hetkeksi ja suuntaan maakuntaan joulun viettoon.
 photo IMG_4980_zps74dd6246.jpg

December has just flashed by with so much to do at work and other places too. Fortunately my Christmas holiday began today so now I have time to take a bit easier and visit my family in Lapland Northern Finland. Last week I visited The Finnish National Theater to see Anton Chekhov's Uncle Vanya with a dear friend of mine. It was legendary drama play with some truly talented actors.

Yesterday we had a true princess evening at the Nutcracker ballet at Finnish National Opera. I love these precious moments with my daughter taking quality time to the next level. An evening with a beautiful ballet never goes wrong. Now I am wishing you all a great weekend and heading to the bed. We are leaving Helsinki tomorrow before noon straight after my daughter's Christmas show at their school, cannot wait to see it! It is truly beginning to look like Christmas as one can see on the photos above.

torstai 11. joulukuuta 2014

Huikea Hannes Hynönen, itsenäisyyspäivän juhlintaa Suomineitona ja hyväntekeväisyyttä Joulupuukeräyksessä

Viikko on ehtinyt taas torstaihin ja viikonloppu kolkuttelee jo nurkan takana. Päivät ovat vain sujahtaneet ohitse vauhdikkaiden palaverien täyteisten työpäivien, Isabellan harrastuksiin kuljetusten ja muiden menojen merkeissä. Eilen tosin oli jotain perusarjesta poikkeavaa eli suuntasin erään ystäväni kanssa Kansallisteatteriin Vanja-enoa katsomaan. 

Tänä iltana minut kutsuttiin sekä Forumin Seppälän juhliin Kim Heroldia kuuntelemaan että Storyville-jazzklubin pikkujouluihin, mutta päätin jättää molemmat tapahtumat välistä, sillä kalenteri on vienyt minua aamusta iltaan monena päivänä paikasta toiseen eli rauhallinen koti-ilta oli enemmänkin kuin tervetullut.

Viikonloppuna juhlittiin Suomen itsenäisyyspäivää. En ole yltiöisänmaallinen ja moni voisikin sanoa, että patriotismi on minusta kaukana. Silti olen aina ulkomailla asuessanikin kertonut rinta rottingilla olevani suomalainen ja yrittänyt pitää Suomi-neidon hyvää mainetta yllä. Lisäksi pienestä pitäen jokaiseen itsenäisyyspäivään on olennaisesti kuulunut Jean Sibeliuksen Finlandia, joka saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitäni.

Itsenäisyyspäivänä oli täydellinen hetki pukeutua kuntosalille Paola Suhosen Nansolle suunnittelemaan siniristilipputoppiin kunnon Suomineidon tavoin. 
 photo IMG_4800_zps51d026fc.jpg

Sen jälkeen juhlinta jatkui kotona illallisen ja Linnan Juhlien katselun merkeissä.
 photo IMG_4833_zpsbc1e2c12.jpg photo IMG_4836_zps6a347d24.jpg

Upeinta Linnan Juhlissa eivät mielestäni olleet loisteliaat puvut (joita toki myös ihailin suuresti), vaan tämä lähes 102-vuotias sotaveteraani Hannes Hynönen. Mikä elämänasenne ja energisyys! Saisipa itse elää yhtä vanhaksi ja vielä noin hyväkuntoisena sekä virkeänä, että jaksaisi vielä yli satavuotiaana laittaa jalalla koreasti kuten Hynönen Sofi Oksasen kanssa.
 photo 1305905328651_zpsb8782cc6.jpg

Tässä vielä huikean Hynösen haastattelu.


Haluan omalta osaltani olla mukana rakentamassa hienosta maastamme yhä toimivampaa, monikulttuurisempaa, tasa-arvoisempaa, menestyvämpää, vauraampaa ja ennen kaikkea suvaitsevampaa  Suomea. Mauno Koiviston valtakaudella ollessani kuusivuotias juhlimme esikoulussa itsenäisyyspäivää ja olisin kovasti halunnut olla presidentti, mutta päiväkodin tädit väittivät ettei se ole mahdollista. Presidentiksi esikoulun itsenäisyyspäiväjuhlaan valittiin joku poika ja itse sainkin tyytyä leikkimään presidentin edustusrouvaa. Muistan yhä kuinka minua ärsytti silloin. Olenkin todella iloinen siitä, että ajat ovat muuttuneet ja muuttuvat kaiken aikaa. Haluan, että tytärtäni ei kukaan tule lannistamaan Suomessa pelkän sukupuolen perusteella. Lisäksi toivon, että aikanaan hänen lapsensa ja lastenlapsensa saavat myös nauttia hienosta maastamme, demokraattisesta yhteiskunnastamme ja hyvinvointivaltiostamme.

 photo k6Q.jpg
Viime viikonloppuna tein myös hyväntekeväisyystyötä JCI Nuorkauppakamarin Joulupuu-projektin merkeissä, jossa kerätään joululahjoja vähävaraisille lapsiperheille. Tämä oli kyllä todellinen win-win-projekti, sillä itselle tuli hyvä mieli, kun sai olla apuna varmistamalla, että jouluilo lahjojen muodossa löytää myös niihin lapsiperheisiin, joissa se sairauden, työttömyyden tai muun syyn vuoksi olisi voinut jäädä tulematta tänä vuonna.
 photo IMG_4758_zpsfe178502.jpg photo IMG_4764_zpse1e7ffe2.jpg

Mukavaa viikonloppua kaikille jo etukäteen!

Last weekend Finland celebrated independence day and that was perfect time to wear Finnish flag at the gym like a true Finnish girl. I am proud to be a Finn and want to contribute to make this great country even better for all of us. I encourage you watch that short Youtube video above, in which a nearly 102-year-old veteran is being interviewed. I wish I could live that long and be that cheerful and energetic even at that age. What a man!

Last weekend I also did some charity for a good cause as a volunteer at Junior Chamber International's project where we collect Christmas presents for disadvantaged families with children. It feels good to do good and sharing is caring especially during Christmas time! 

maanantai 8. joulukuuta 2014

Diginatiivien esiinmarssi ja puhelinaddiktiäidit huonona esimerkkinä

Pidän itseäni jonkin sortin geek-tyttönä (joka on siis coolimpi versio nörtistä), sillä rakastan nykyteknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Olen surffannut verkossa ala-asteelta saakka, viihtynyt erilaisilla keskustelufoorumeilla, tutustunut moniin läheisiin ystäviini netissä ja pitänyt erilaisia blogeja vuodesta 2004 lähtien. Tällä hetkellä innolla odotan mitä teollisuuden internetistä (Internet of Things tai Big Data) tulee lähivuosina.

Mikään edellä mainituista seikoista ei kuitenkaan vedä vertoja diginatiiveille, jotka syntyvät tabletti ja älypuhelin kädessä. Näin eräässä seminaarissa tämän videon, joka konkretisoi diginatiivisukupolven ajattelutavan: vauvakin osaa käyttää tablettia, jota voi älykkäällä tavalla zoomailla ja klikata, mutta perinteinen sanomalehti edustaa hänelle toimimatonta sovellusta.



Toisaalta diginatiivit ottavat vain mallia meistä aikuisista. Tämä metrossa salaaotettu kuva havainnollistaa, että mitä äiti edellä, sitä tytär perässä. Olenkohan huonoa esimerkkiä Isabellalle puhelinaddiktioni kanssa? :D
 photo IMG_3141_zps1afbf0f4.jpg

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

I consider myself a geek girl (which is a cooler version of a nerd) as I am truly into technology and the possibilities it offers. However I am nothing compared to digital natives, who are literally born with tablets and smart phones in their hands. I attended a seminar, in which I saw the Youtube video (above), in which a baby can fluently click and zoom an iPad, but thinks magazine is only an unfunctional application. 

On the other hand digital natives are only following us. The secret shot taken at an underground is a demonstrating example of the expression 'Like mother, like daughter'. I wonder if I am bad influence to my daughter due to my phone addiction? :D Have a nice new week everyone!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Maailman laiskin leipoja pikkujouluissa ja Don't Miss a Bite-kirja

Minusta tulisi surkea kotirouva, sillä olen maailman laiskin leipoja, enkä muutenkaan mikään kodinhengetär. Olisin enemmänkin sellaista kotelomekossa kissanristijäisissä viihtyvää ja cocktaileja siemailevaa edustusrouvatyyppiä. Viikonloppuna kuitenkin yllätin jopa itsenikin leipomalla. Emännöin nimittäin pikkujouluja isolle kaveriporukalle, joten päätin kääriä hihat ja ryhtyä leipomaan pitkästä aikaa. Kyse ei nimittäin ole siitä, etten osaisi leipoa, vaan siitä, ettei se voisi kiinnostaa minua vähempää. Leipominen on tylsää, tulee tiskiä ja kädetkin menevät likaisiksi. :D

Osasyynä yllättävään leipomisinnostukseeni on malli ja elokuvanäyttelijä Vera Jordanovan uusi "Don't Miss a Bite Makuja ja muistoja maailmalta"-keittokirja. Kierrän yleensä kaikki ruokakirjat kaukaa, mutta tässä teoksessa minua viehättivät kauniit (muuhunkin kuin ruokaan liittyvät) kuvat, visuaalinen ilme sekä tarinat ja muistot reseptien ympärillä. Lisätietoja Jordanovan teoksesta on saatavilla #kirja-sivustolta.
 photo 9789510406434_frontcover_final_zps49f3a3ce.jpg

Viikonlopun pikkujouluihin muiden tarjoiluiden ohelle leivoin minttusuklaajuustokakun. 
 photo IMG_4688_zps190bc0d5.jpg

Näitä pikkujouluja vietettiin sangrian merkeissä, mutta seuraavaksi ajattelin järjestää keväällä mojitobileet, joissa ehdottomasti tarjoillaan Jordanovan inspiroimana cocktailmehujäitä.
 photo IMG_4754_zpsce68b97d.jpg

Yleensä pukeutumiskriisin iskiessä ennen juhlia, valitsen klassikon eli jonkin pikkumustista mekoistani. Koska kyseessä oli pikkujoulut, halusin hieman särmää pikkumustaani eli valitsin nahkamekon.
 photo IMG_4677_zps73b0ba6a.jpg photo IMG_4680_zpsf79429a9.jpg
Nahkamekko: H&M, laukku: Yves Saint Laurent, korkkarit: Spirit, kello: Just Cavalli
Leather dress: H&M, clutch: Yves Saint Laurent, pumps: Spirit, watch: Just Cavalli

Tämä blogipostaus on tehty yhteistyössä WSOY:n kanssa, mutta mielipiteet ja näkemykset kirjasta ovat täysin omiani.

On weekend I hosted a pre Christmas party to a big bunch of friends with plenty of sangria and had so much fun. And the breaking news is that I actually baked something (I would make a lousy housewife as I never bake :D) for the party. Look mother, you should be so proud of me, I made a mint chocolate cheese cake! 

maanantai 1. joulukuuta 2014

Niin paljon kerrottavaa, mutta niin vähän aikaa sekä etiopialaista lounasta

Olen viettänyt tänään monta tuntia palavereissa ensi vuoden business planning-budjetoinnin merkeissä numeroita pyöritellen ja sen jälkeen syöksynyt viemään Isabellaa uimakouluun sekä käynyt itse yhdeksän kilometrin rivakalla sauvakävelylenkillä. Tällä hetkellä ei siis paljoa liiku päässä muuta kuin, että en malta odottaa pääseväni katsomaan jakson Breaking Badia. Se on muuten ihan huikea ja todella koukuttava sarja, suosittelen tutustumaan!

Samaan hengenvetoon suosittelen Kuningatar Sabaa, joka on etiopialainen ravintola Töölössä. Nautin siellä hiljattain herkullisen ja todella täyttävän lounaan, joka sisälsi muun muassa afizaa (vihreitä linssejä, sipulia ja chilipippuria sinappikastikkeessa), misir wotia (sipulin, valkosipulin ja yrttien kanssa kypsennettyjä berberillä maustettuja punaisia linssejä) ja pinaattia Indsera-leivällä. 
 photo IMG_4308_zpse33f961b.jpg

Ollessani vaihdossa Etelä-Afrikassa sekä matkustellessani Botswanassa ja Namibiassa, olen tutustunut hieman eteläisen Afrikan ruokakulttuuriin, mutta itäinen alue on minulle ihan tuntematonta ja siksi oli mukava päästä maistamaan etiopilaista ruokaa.
 photo IMG_4311_zps9536879f.jpg
 photo IMG_4328_zpse5514516.jpg
Villakangastakki: Primark, laukku: Louis Vuitton, hattu: H&M, saappaat: Vagabond
Wool coat: Primark, bag: Louis Vuitton, hat: H&M, boots: Vagabond

Nyt Breaking Bad-jakso kutkuttaa jo sen verran, että toivottelen kaikille mukavaa alkanutta joulukuuta!

Today I have spent several hours on business planning-meetings budgeting next fiscal year, which was followed by rushing to take my daughter to her swimming school class. I also went for a sweaty power walk, so now it is really time to call it a day and have some relaxation with an episode of Breaking Bad, which I highly recommend. 

I also recommend Ethiopian food as I recently paid a visit to Queen Sheba restaurant located in Helsinki Finland. I had a tasty lunch with some vegetarian afiza, misir wot and Indsera-bread among other delicious ingredients. I have been an exchange student in South Africa and visited Namibia and Botswana too, so I have got some experience of Southern African food, but I have been unfamiliar with Eastern African food, so it was great to get a chance to taste it finally. Now I am wishing you all a great start for December and heading to watch some Breaking Bad!

perjantai 21. marraskuuta 2014

Burgerit Midhillissä ja cocktailit salakapakassa

Tähän on siis tultu: nyt on perjantai-ilta, Kymmenen uutiset ovat vasta päättyneet ja olen jo aivan valmis menemään untenmaille. Tänään kävimme töiden jälkeen Isabellan kummitädillä kylässä ja huomenna on erään toisen ystäväni babyshowerit, onkin mukavaa sosialisoida ja nähdä ihmisiä. 

Viime viikonloppuna käytiin viimeinkin testaamassa gourmet-kokki Hans Välimäen Midhill-ravintolassa burgerit. Ravintolan ruokaa on kuvailtu korkeatasoiseksi, mutta rennoksi ja se onkin mielestäni varsin osuva analyysi. Toissa kesäisen Watergate-kohun jäljiltä myös iso vesikannu oli ilmainen, ruoka herkullista ja palvelu ystävällistä. 
 photo IMG_4391_zps96522daf.jpg

Kasvissyöjänä nautin Greenhill burgerin, joka sisälsi mustapavuista tehdyn pihvin, joka tarjoiltiin mehevillä lisukkeilla kuten tsatsikilla.
 photo IMG_4394_zpseeab5cc4.jpg


Vatsa täynnä ruokaa jatkoin vielä vanhan jyväskyläaikaisen opiskelijakaverini kanssa drinkeille uusimpaan villitykseen eli salakapakkaan. Etsivätoimistoksi naamioitu salakapakka kulkee nimellä Trillby & Chadwick Detective Agency jäljitellen varsin autenttisesti 1920-luvun kieltolakiaikaa. Paikan cocktailit kuuluvat Helsingin parhaimpiin. Baaria ei voi huomata ulkoakäsin, sillä ikkunat ovat pimeät, ovessa ei lue mitään ja katu on hieman hiljaisempi, vaikka keskustassa ollaankin. Salakapakkaan astuessaan tulee eteiseen, jossa pitää veivata vanhaa lankapuhelinta ilmoittaakseen saapumisestaan kuten ystäväni tässä kuvassa.
 photo IMG_4408_zpsc1b48640.jpg

Sen jälkeen pieni silmäluukku ovessa avautuu ja kerromme, että meitä on tulossa kaksi. Hieman myöhemmin myös ovi avautuu ja astumme hämyisään baariin sisälle, jossa vanhanaikainen sisustus sopii salaiseen tunnelmaan, kuten taustalla soiva jazz-musiikkikin. Pöydässä meitä odottaa kirjekuori, jonka avatessaan voi tarkastella vaihtuvaa drinkkilistaa. 
 photo IMG_4411_zps3967e2c4.jpg

Suosittelen tutustumaan tähän (lailliseen) salakapakkaan, jossa tunnelma on kohdillaan ja paikan suosiosta kertoo se, että tähän drinkkibaariin voi tehdä pöytävarauksia – mikä onkin varsin suositeltavaa erityisesti viikonloppuisin.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

So this is what is has come down to: it is Friday evening and not even 11 pm., but I am ready to hit the bed. Today after work we went to visit Isabella's godmother and tomorrow I am attending another friend's baby shower, so lots of socializing and nice moments during this weekend.

Last weekend we had a family dinner over some very tasty burgers at Hans Välimäki's Midhill restaurant, which I can highly recommend. After that I went for cocktails to 1920s styled speakeasy bar with my old friend from University. The speakeasy was such an exciting place, definitely worth visiting. Have a great weekend everyone!

torstai 20. marraskuuta 2014

Basson bileet ja juhla-asuja Espritilta loppuvuoden rientoihin

Viikko on vierähtänyt jo torstaihin eli viikonloppu häämöttää aivan kulman takana. Olen viettänyt viimeiset kaksi päivää erilaisissa seminaareissa Hilton Kalastajatorpalla, joten pää tuntuu olevan niin täynnä uutta tietoa, ettei nyt halua miettiä mitään vaativaa enää tänä iltana. Sen sijaan on mukava rentoutua kevyempien aiheiden parissa.

Marraskuisin starttaa loppuvuoden juhlaputki eli kalenteri täyttyy pikkujouluista, juhlapyhien vietosta ja uudenvuoden kekkereistä. Minulla on jo yhdet pikkujoulut takana ja ainakin kolmet vielä edessä. Olen vuonna 2009 kertonut tyylini kulmakivistä ja ne pätevät yhä: rakastan mekkoja, paljetteja, kimallusta sekä näyttävää tyyliä ja mieluummin ylipukeudun kuin alipukeudun.

Tämän vuoden ensimmäisiä pikkujouluja vietettiin työpaikan kanssa dinner & show-hengessä illallisen, stand upin ja Lauri Tähkän keikan merkeissä Virgin Oilissa. Loppuillaksi (tai oikeastaan yöksi) riensin vielä Bassoradion 10-vuotisjuhliin.
 photo IMG_4237_zps902a7c09.jpg photo IMG_4235_zps94c1cd21.jpg

En ole tanssinut pitkään yhtä paljon kuin tuona iltana eli kiitos vain kutsusta Basso!
 photo basso_zpscf0fc923.jpg

Koska edessä on vielä ainakin kolmet pikkujoulut, joulupyhien viettoa yhdessä perheen kanssa ja säkenöivä uudenvuodenaatto, halusin tutustua Espritin juhla-asutarjontaan.

Entinen tekonahkahameeni kului kirjaimellisesti puhki, joten tarvitsisin uuden.
 photo 114CC1D015_001_zpscbd9a1be.jpg


Ja pikkujouluihin kaltaiseni harakka haluaa tietysti jotain säihkyvää nahkahameen kaveriksi.
 photo 114CC1F039_001_zpse23409ec.jpg


Tämän asun kanssa taas pääsisi helpolla, sillä yhdessä haalarissa olisi kaikki samassa paketissa, eikä koruakaan tarvitsisi miettiä erikseen asusteeksi.
 photo 114EO1L001_001_zps566d6491.jpg

Jouluaikaan kuuluu olennaisesti punainen.
 photo 074EO1E007_644_zpsda09ee73.jpg

Vuotta haluaisin vaihtaa tässä Espritin paljettimekossa.
 photo 114EO1E034_001_zps035322bf.jpg

Myös tämä luumun värinen pitsimekko olisi hyvä vaihtoehto uudenvuodenaatolle.
 photo 104EO1E046_502_zps3648a701.jpg



Säkenöiviä loppuvuoden rientoja kaikille!
 photo esprit_zps4816935c.jpg

tiistai 18. marraskuuta 2014

Marraskuun melankolinen pimeys imee mehut irti sinnikkäästäkin sissistä

Olen positiivinen ihminen, mutta viime viikkoina se on ollut koetuksella, koska vastoinkäymisiä, haasteita ja suoranaisia esteitä alkoi ilmaantua elämänpolulleni ihan vaivaksi asti ja tietysti kaikki vielä yhtä aikaa. Onneksi pahin on nyt takana ja suurin osa yksityiselämäni murheista ovat lopulta vain järjestelykysymyksiä. Minulla on kuitenkin ihania ihmisiä tukena ja turvana elämän myrskyissä eli olen varsin etuoikeutettu siinä(kin) mielessä. 

Elämä kyllä kantaa, kun vain muistaa asioiden mittasuhteet, eikä yritäkään raahata koko taakkaa yksin harteillaan. Tällä hetkellä viime aikojen yksityiselämän murheet eivät nimittäin tunnu enää lamaannuttavan pelottavilta möröiltä, vaan hoidettavissa olevilta asioilta.

Vierailin hiljattain Jean Sibelius-aiheisessa taidenäyttelyssä Ateneumissa ja siellä oli seinällä seuraava teksti, joka minun oli pakko kuvata muistoksi. "Melankolian on ajateltu olevan ylevöittävä ja taiteilijalle tarpeellinen olotila."
 photo IMG_4066_zpsac8ffe80.jpg

En toki väitä olevani mikään ylevöitystä kaipaava taiteilija, mutta välillä olen pohtinut tarvitsenko itsekin ajoittain pientä annosta melankoliaa. Menen yleensä hymyissä suin sata lasissa kvartaalitalouden vauhdikkuudesta nauttien, mutta välillä tuntuu hyvältä pysähtyä hetkeksi pohtimaan syntyjä syviä, lukemaan Uuno Kailaan, Edith Södergranin ja Eino Leinon tummansävyisiä runoja, kuunnella musiikkia lyriikoita ylianalysoiden ja tuijotella ulos ikkunasta syvään hengittäen. Silloin voi analysoida tilannekatsauksen tavoin syvemmin kaikkea tapahtunutta ja prosessoida sitä, minkä jälkeen voi kääntää uuden puhtaan sivun. Menneeseen ja melankoliaan ei kuitenkaan saa missään nimessä märehtimään – niin kuin ei tuleenkaan makaamaan  vaan katse on suunnattava eteenpäin kohti uusia seikkailuja ja mahdollisuuksia. 

Liikunta ja ystävän seura auttavat myös tuomaan hymyn huulille, kuten hiljattain spinning-tunnin jälkeen ikuistetussa selfiessä.
 photo IMG_4042_zps4a49d41c.jpg

Toinen tehokas keino on popsia d-vitamiinia purkista ja pukeutua mahdollisimman värikkäästi.
 photo IMG_3663_zps62bce36b.jpg
Jakku & mekko: Zara, korvikset: Chanel, laukku: Prada, kello: Guess, nilkkurit: Seppälä
Blazer & dress: Zara, earrings: Chanel, bag: Prada, watch: Guess, ankle boots: Seppälä

Pirteää viikon jatkoa kaikille!

Huh, in the past few weeks there has been so much going on in my life in addition to the busy everyday life. I even felt overwhelmed for a while with all the sorrow and troubles in my private life, but fortunately now breathing feels lighter again.

I have been wondering do I need a tiny bit of melancholia every now and then to analyze things further. Do not get me wrong, I mean usually I am living on full speed and enjoying the quarter economy life with a smile on my face, but sometimes it feels good to stop for a minute to truly think about your life.

November is one of the darkest and thus most depressing months of the year, but one ought not to let the melancholy take over for too long. Good weapons against it are exercise, socializing (like on the selfie picture above after a sweaty spinning class) and dressing up colourfully (like on the outfit picture above). Wishing you all an energetic week!

maanantai 17. marraskuuta 2014

Älykkään naisen stereotypia Helsingin Sanomissa ja inspiroiva ilta Satu Huberia kuunnellen

Viime viikolla Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli, jonka suosittelen lukemaan. Siinä käsiteltiin ihmisten stereotypioita älykkään naisen käsitteestä.

 photo hs_zps2b7fb005.jpg

Artikkelissa todetaan muun muassa seuraavaa: "Joskus ihmisten on myös vaikea käsittää, että joku voi sekä olla älykäs että pukeutua seksikkäästi. Aivan kuin nainen tyhmentyisi sitä mukaan, mitä avarampi hänen kaula-aukkonsa on ja mitä lyhyempi on minihameen helma, Kankare vitsailee. Mitä näyttävämmin olen pukeutunut, sitä tyhmempänä mua pidetään. Mielipiteitäni ei kysytä ja juttuni ohitetaan. Antaakseen älykkään vaikutelman pitäisi olla hiljaa ja pönöttää."

En voisi olla enemmän samaa mieltä! Ei älykkään naisen tarvitse pukeutua säkkiin, ollakseen uskottava. Kuinkahan monta kertaa olen itsekin kuullut vaikkapa: "Näytät ihan Paris Hilton-bimbolta, mutta oletkin fiksu nainen!" tai "Olen ihan yllättynyt, olet ensimmäinen nainen, jonka kanssa olen keskustellut rahoituksen portfolioteoriasta". Toisaalta aliarvioinnista on myös etua vaikkapa pokeria pelatessani, kun vastapelaajat eivät ole varuillansa. Tärkeintä on mielestäni ravistella kaavoihin kangistuneita ajattelutapoja ja murtaa stereotypioita. Ja siksi tämä Helsingin Sanomien artikkeli on paikallaan. Valitettavan monet ihmiset nimittäin ovat todella mustavalkoisia, eikä heidän käsitykseensä älykkäästä ihmisestä mahdu kuin yksi homogeeninen pönötystyyppi. 

Itse olen esimerkiksi saanut seuraavan neuvon minua vanhemmalta ja kokeneemmalta mieheltä, pohtiessani vuonna 2009, puenko erääseen työhaastatteluun (suorat) housut vai (polvipituisen) hameen: "Pukeutuminen riippuu siitä, mitä haluat viestittää. Eli hame, jos haluat flirtata johtajan kanssa, jolloin paikan saanee helpommin ja olet ikuisesti 'aputyttö' siellä, josta saunaillassa puhutaan tuhmia. Housut taas viestii tiukkuudesta, jolloin et ehkä saa duunia, mutta vältyt myös edelliseltä. Valitettavasti tämä maailma on hieman sovinistinen."

Paljon on kuitenkin tehtävissä ja itse uskon paljon myös rohkaisevan ja motivoivan esimerkin voimaan. Olimme hiljattain erään ystäväni kanssa Kokoomusnaisten tilaisuudessa, jossa tapasimme suomalaisen finanssimaailman grand lady Satu Huberin, joka on inspiroiva esimerkki menestyneestä businessnaisesta ja muutenkin energisen kupliva persoona. Oli hienoa kuulla hänen näkemyksiänsä ja kokemuksiansa. Vaihdoimme Huberin kanssa vielä seuraavana päivänä sähköpostia, enkä voi kuin ihailla hänen asennettansa, joka tarttuu helposti muihinkin.
 photo IMG_4142_zps05b1e6a8.jpg

Inspiroivaa viikon jatkoa kaikille ja yritetään suhtautua asioihin edes hitusen ennakkoluulottomimmin!

I read an interesting article (unfortunately in Finnish) about stereotypes towards intelligent women and that gave me a lot to think about. Unfortunately I do not have enough time nor energy to summarize my thoughts further on this topics, but let's just say that I totally agree that if a woman likes to dress up, it does not make her any less smart  not even a tiny bit!

Recently I also met Satu Huber, Deputy CEO at Elo Mutual Pension Insurance Company at Finnish National Party's Women's Event together with a friend of mine. Mrs. Huber is such an inspiring example of a successful businesswoman and overall a great outgoing personality. It was great to hear her motivational speech with personal experiences and advice. Have an inspiring week everyone and let's try to be even slightly less prejudiced!  

maanantai 3. marraskuuta 2014

Anton & Antonin luomuruokaa netistä kotiovelle ja multitaskaajan vapaailta

Käsi ylös kuinka monella vuorokauden tunnit tuntuvat välillä loppuvan kesken? Itse ainakin kärsin kroonisesta aikapulasta ja sen vuoksi olenkin oppinut mestariksi multitaskaamisessa. Esimerkiksi tänä iltana tyttärelläni oli uimatunti, jonka ajaksi riensin itse rivakalle sauvakävelylenkille napit korvissa tärkeää puhelua puhuen. Kuntosalilla taas kuuntelen usein puhelimesta ruotsinkielistä talousaiheista podcast-äänitettä, koska samalla hoituu niin treeni, talousmaailmassa kärryillä pysyminen ja ruotsin kielen ylläpito tehokkaasti yhtä aikaa. 

Osa arjen tehostamiskeinoistani menevät jo hieman naurettaviksi. Suunnittelen esimerkiksi metrovaunuun hyppäämiseni määränpääaseman mukaan: jos jään pois Kaisaniemessä, menen ensimmäiseen vaunuun (koska se on lähimpänä uloskäyntiä eli pääsen nopeiten jatkamaan matkaa), Rautatientorilla taas keskimmäiseen vaunuun (jälleen samasta syystä eli se on lähimpänä uloskäyntiä) ja Kampissa jään ensimmäiseen vaunuun, jos olen menossa Runeberginkadun uloskäynnistä ja viimeiseen vaunuun, jos olen menossa Kampin ostoskeskukseen. Ja minuutteja säästyy. ;D Matkustaessa teen lähtöselvityksen kotona aina etukäteen, Helsinki-Vantaan lentokentällä kakkosterminaalissa menen usein "vanhaan päähän" turvatarkastukseen, jossa ei ole yleensä ikinä jonoa ja matkustan lähes poikkeuksetta vain käsimatkatavaroilla, jolloin ei tarvitse mennä baggage dropiin tai odotella toisessa päässä matkalaukkua  joka pahimmassa tapauksessa vielä on jäänyt matkan varrelle.

Multitaskaustaustaani ja arjen tehostamisfiksaatiotani vasten ymmärrätte, miksi olen aivan innoissani siitä, että nykyisin myös ruoan voi tilata verkosta. Ei enää kaupassa nälkäisenä kiertämistä, kauppalistan unohtamista kotiin ja väsyneenä kinastelua kenen vuoro on mennä vesisateessa työpäivän jälkeen kauppaan, kun ruoat voi klikata näppärästi ja vaivattomasti verkossa ostoskoriin ja saada siististi kotiovelle toimitettuna. Kauppahalli24 vie verkosta ruoan tilaamisen seuraavalle tasolle, sillä nyt ei tarvitse enää edes miettiä mitä kokkaisi illalliseksi ja mitä verkosta tilaisi. Anton & Anton Ruokakassi sisältää nimittäin valmiiksi raaka-aineet kolmeen ateriaan joko kahdelle tai neljälle henkilölle ja lisäksi menut vaihtuvat viikottain. 

Kasvissyöjänä ja ympäristön ystävänä minua vielä ilahduttaa se, että Anton & Antonin raaka-aineet ovat enimmäkseen luomua, liha on aina kotimaista ja iso osa on lähiruokaa pientiloilta. Jos tämä on uusavuttomuutta, niin olen mielelläni osa sitä, sillä säästän aikaa ja omia hermojani, kun joku toinen suunnittelee terveelliset ateriat puolestani ja ruokakassi tuodaan kotiovelle valmiina helppojen reseptien kanssa.
 photo IMG_3744_zps58abf6b9.jpg

Viikon ruokakassi sisälsi tuolla kertaa seuraavat tuotteet: 1kg maa-artisokkaa, 2 sipulia, 1 purkki kotimaista luomukermaa, 1 ruukku kotimaista tuoretinjamia, 2 ciabattaleipää, 1 paketti luomuspagettia, 300g kotimaista lohta, 1 luomupurjosipuli, 1 paketti parmesaanijuustoa, 1 luomusitruuna, 1 ruukku kotimaista rucolaa, 1 pussi luomu cashew-pähkinöitä, 4 kotimaista luomu porsaankyljystä, 1 purkki ranskankermaa, 3 kotimaista omenaa, 500g luomuporkkanoita, 1 luomupalsternakka ja 1kg perunaa. Ruoka-ohjeet ja tuotteet olivat kolmea ateriaa varten: maa-artisokkakeitto krutongeilla, lohipasta cashew-pähkinöillä, rucolalla ja sitruunalla sekä porsaankyljykset omenalla ja paahdetuilla juureksilla. Anton & Anton ruokakasseista on saatavilla sekä kasvis- että lihaversio, joista valitsin omasta kasvissyönnistäni huolimatta jälkimmäisen, koska haluan tarjota seitsemänvuotiaalleni laadukasta lihaa ja kalaa.
 photo IMG_3755_zpsb87dfbd1.jpg

Ainut miinus Anton & Anton Ruokakassissa on mielestäni, että toimitusaika on melko pitkä: kun teet tilauksen viimeistään tiistaina, on toimitus vasta seuraavan viikon tiistaina. Ja kaltaiselleni kaikki mulle heti nyt-sukupolven edustajalle viikko on melko pitkä aika, vaikka toki ymmärrän, että Anton & Anton tarvitsee reseptejä suunnitellessaan ja laadukasta luomu- ja lähiruokaa hankkiessaan enemmän aikaa tilausprosessiin. Suosittelen silti kaltaisilleni oravanpyörässä juokseville palvelua lämpimästi. Eli tyttäreni tavoin nostan peukkua tälle palvelulle.
 photo IMG_3737_zpsc5fec61f.jpg

Tämä blogipostaus on tehty yhteistyössä Kauppahalli24:n kanssa, mutta mielipiteet ja näkemykset palvelusta ovat täysin omiani.

Nyt tämä multitaskaaja viettää pienen rentoutushetken sohvalla Ben & Jerry'sin ja House of Cardsin parissa. Mukavaa viikon jatkoa kaikille!
 photo IMG_3627_zps8b9f833e.jpg

It has been quite a start of the week, so apologies for the lack of translation. I am in desperate need of some House of Cards and Ben & Jerry's ice cream, but I will back soon with more proper stories. Have a nice new week everyone!