En ole jostain syystä muistanut aikanaan näitä kuvia tänne blogiin laittaakaan, joten teen sen nyt.
Kesämuistoja 2009
Eräänä kauniina kesäpäivänä, Isabellan isä oli tulossa hakemaan neitiä luokseen. Vanhasta tottumuksesta nakitin hänet heti hovikuvaajan hommiin.
Tästä se alkoi.
Otin vähän vauhtia.
Vau, oompa mie taitava. :D Isabellaki osaa varmaan samanlaisen - jos ei paremmankin - hypyn, haha.
Sit piti vähän esitellä Charleston henkistä hapsumekkoa.
Parasta tuossa mekossa onkin hapsujen heiluttelu.
¡Ay, caramba!
Sit sheikkaus meni jo niin hurjaksi, että meinasin vissii kaatua tai sitten vaihtoehtosesti oon tekemässä piruettia. :D
Joten oli aika lopettaa kuvailut.
Siis voisko joku kertoa, että missä ne mun geenit näkyy tossa tytössä? Oikeesti, mm. isänsä silmät ja jos Bella vielä tässä hymyilis, niin näkyis että niin hymy kuin hammaskalustokin on isänsä peruja.
On kyllä niin isänsä (näköinen) tyttö!
*
Kesämuistoista tähän päivään: mulla on lapsivapaaviikonloppu tulossa ja pitäs päättää, että mitä silloin tekisin. Vaihtoehtoja on onneks runsaasti, joko yks järjestökurssi/bilereissu, muuten vain biletystä ja kaverien näkemistä-viikonloppu, kylpylä/rentoutumisviikonloppu tai sitten henkilökohtainen suosikkini (NOT!) gradun kirjoitusta 24/7-viikonloppu. Vaikea valinta edessä siis, mutta pääasia, että saan nukkua pitkään! Se on NIIN harvinaista herkkua nykyisin.
Mitäs te aiotte viikonloppuna? :)
Tekstit
23 kommenttia :
Moi.
Panostatko sun tyttösi pukeutumiseen lainkaan? Ihmettelin hänen vaatteitaan, vaaleanpunainen hattu, punainen paita, vihreä takki joka roikkuu puoliksi päällä, VIOLETTI hame...Kaikki värit sikinsokin. Olen pahoillani mollaamisestani mutta näytti aika karsealta, vaatteet siis mutta tyttö on ihana <3
Itseltäsikin puuttuu sellanen tietty tyylikkyys, vähän halpikselta näyttää. Mutta suloinen olet siltikin!
Hmph, Isabella on todella söpö! Ja hei, pitäiskö ihan oikesti pikkulastenkin välittää jostain pukeutumissäännöistä tms? :D
Ja jos on tosiaan niin kylmä, että Isabellalla pitää olla takki påäällä, niin miksi hame ilman sukkiksia ja sandaalit?
Mun tytöt ei ainakaan tietyssä iässä välittänyt tuon taivaallista mun huutelemista pukeutumissäännöistä, joten pukivat ihan itse omasta mielestään parhaimman näköiset vaatteet. Tai ne omat suosikit. Eihän ne yhteen passannu sit millään, mut who cares, lapsi on onnellinen omasta tyylistään ja se on tärkeintä. Ainakin toistaiseksi. Ja btw asia jota en ihan täysin pysty ymmärtämään, on että jos viestiin pitää lisätä lause "olen pahoillani mollaamisestani" niin miksi vaivautua edes vastaamaan :|. Kuten viisas Rumpali sanoi (Bambissa): "Jos et keksi mitään hyvää sanottavaa, niin parempi olla hiljaa". Toimii kuin tauti, myös netissä. Niin ja semmoinenkin vielä, että tääl on kuvia Isbestä mutsin korkkareissa ja mulle ei ainakaan ole tullu mieleen kysyä, miksi ihmeessä se niissä talsii vaikka ne on sille liian isot :D
Mut sä Ilona sit jaksat olla aina niin positiivinen <3 Tsemppiä graduun!
Niin ja mä olen menossa viikonlopuks NÄ-miittiin ja sattumalta ajan jykylän läpi. Hyppää kyytiin ;);)
Pyysin anteeksi olemalla siis pahoillani, ensin meinasin kirjoittaa "en haluaisi mollata mutta...", se olisi ollut typerä kommentti, koska miksi silti mollaan. Nyt sanoin mielipiteeni ja pahoitteluni JOS se aiheuttaa mielipahaa. Aiemmista lukemisista huonoista palautteista riippumatta Ilona on kestänyt ne hyvin ja ottaa kritiikin vastaan. Kyllä myös kehuin molempia mutta niitä kehuja harvemmin nostetaan tekstissä esille, vain ne huonot palautteet :(
Heh, ensimmäinen Anonyymi, oot kyllä tosi ilkeä kommentissasi, sorry nyt vaan jos loukkaan...kommenttisi oli kyllä sellainen, että siitä EI voi olla loukkaantumatta.
Tsau!
Olen samaa mieltä tyttären vaatetuksesta, näyttää ryysyläiseltä! Kyllä lapset pitää nätisti pukea, sukkahousut olisi pelastanut paljon tuota lookia.
Eihän ensimmäisessä kirjoituksessa tytärtä haukuttu, vaatekokonaisuutta sekä huonoa värivalitaa vain kun violetti ensinnäkin on aivan kamala väri tuohon sekaan.
Hei!
Kannanpa minäkin anonyymi korteni kekoon....;)
Jossain vaiheessa, Ilona on kertonut, että hän ei ole koskaan ostanut tyttärelleen vaatteita, vaan ne ovat tulleet/tulevat lähipiiristä. Voisinpa siis kuvitella, että juurikin tästä johtuu se, että Isabella näyttää joskus ehkä jopa tyylittömältä ja vaatekappaleet eivät oikein sovi sävyiltään toisiinsa.
Kieltämättä minunkin silmääni on pistänyt se, että jos äiti näyttää aina tyylikkäältä ja huolitellulta, niin miksi hän on pukenut lapsensa halvannäköisiin vatteisiin. Helposti voisi luulla, että kyseessä on välinpitämättömyys, mutta kun laskee 1+1, niin sen enempiä sitä ei tartte miettiä.
Voi kun maailmassa ei tunnu olevan muita murheita kuin mitä kelläkin on päällä. Missä esim. lasten kokema nälänhätä, sairaudet. Itse lahjoitan ns. lapsilisän joka kuukausi Unicefille. Minusta kaikki voi pukea päällensä mitä haluaa tyylipoliiseista huolimatta!!!!!!!!!
Yleisesti teille:
Kiitos kaikille mielipiteistä ja näkemyksistänne. :) Huvittavaa, että osan mielestä olen ”aina tyylikäs ja huoliteltu”, kun taas toisten näkemyksen mukaan olen tyylittömän ja halvan näköinen suttura. Onneksi minulla on kuitenkin vahva oma tyyli, niin elämänkatsomukseni kuin vaatteideni suhteen eli sitä ei paljon muiden kommentit hetkauta.
Käsi ylös kuinka moni teistä anonyymeista on äitejä tai teillä on itsellä läheistä kokemusta pikkulapsista?
Nimittäin pikkulapset sotkevat ja paljon, eli vaatteita pitää vaihtaa monen montakin kertaa päivässä välillä. :) Toiseksi, esteettisten seikkojen sijaan lapsen vaatetuksessa kannattaa keskittyä käytännöllisyyteen: ei purista, on sopivan kokoinen, pitää lämpimänä ja kuivana, se päällä voi hyvin liikkua jne jne.
Anonyymi: Kiitos mielenkiintoisen keskustelun avaamisesta täällä blogissani. :) En aluksi oikein tiennyt, että itkeä vai nauraa kun luin kommenttisi.
Mielestäni ulkonäköpaineita ja tyyliseikkoja ei saa, eikä pidä ulottaa lapsiin. Lapsuus on muutenkin niin lyhyt. Toiseksi: lasten suhteen mie en välitä tuon taivaallista "tyylisäännöistä" ja laiesta. Päinvastoin: mitä värikkäämpi sen parempi.
Ikävä jos se mielestäsi näyttää karsealta. Mun elämää se ei onneksi kaada. :)
Eräs asia kiinnitti huomioni ja mistä haluaisin tietää lisää. Mitä tarkoitat, että näytän halpikselta? Kuvailisitko tarkemmin. :) Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Sara: Niimpä, siis hullua jos lasten pukeutumisessakin pitäisi ajatella pukeutumissääntöjä! :D
Anonyymi: Okei, jos en ekan anon kohdalla tienny, että pitäiskö itkeä vai nauraa, niin nyt ainakin tein välittömästi jälkimmäistä, haha. Mieltäni lämmittää nauramisen lisäksi se, että vaivaudut miettimään jotain tuollaista. <3
Satu K: Kiitos kannustavasta ja ihanasta kommentista. :) Oi, toi miitti kuulostaa hyvältä! Sinne mökkeilemäänkö te ootta menossa? Piä kivaa munki puolesta.
Niimpä ja todellakin siis lapsilla on jo aika pieninä oma tahto pukeutumisen suhteen ja muutenki mie en tajua, et miten joku jaksaa ees miettiä moisia. No meitä on moneen junaan, mut tuo Rumpali on kyllä viisas. :D
Anonyymi: Olet ilmeisesti tuo eka ano? Et sie hassu mitään mielipahaa ole aiheuttanut –mulla on sen verran paksu nahka, et aika paljon pahempaa pitäs kirjottaa ennen satuttas. Ainoastaan mietin, että miten joku jaksaa edes pohtia moista? :)
Anonyymi: Kiitos myös sinulle kommentistasi ja ”puolustuksestasi”. :)
Anonyymi: Ryysyläinen? :o Toi on jo aika outo sanavalinta, mut edelleen jos haluat loukata, niin keksi jotain parempaa! ;) Miks ihmees sukkahousut pitäs olla kesällä, jolloin nää kuvat on otettu?
Anonyymi: Kiitos kommentistasi ja kiva, että luet blogiani noin tarkoin, että muistat mitä kerron. Vau! :) Ikävää, jos Bella näyttää mielestäsi tyylittömältä. Mun elämää tai edes päivääni se ei kaada tai pilaa. Edelleen muistuttaisin, että pikkulapsilta pitää vaihtaa usein vaatteita kesken päivän, enkä mie todellakaan ehdi tai edes jaksa miettiä sävyjen yhteen sopivuutta.
Muutenkin mielestästäni lapsien kuuluu pukeutua värikkäästi, enkä suosi Isabellan pukeutumisessa usein ruskeaa, sinistä tai vihreää ja mustaakin on vain yhtien farkkujen muodossa.
Mitä tarkoitat, että lapseni pukeutuu halvannäköisiin vaatteisiin? Subjektiivisen näkemykseni mukaan Bellalla on kyllä tosi hienoja vaatteita! Ja miten jaksat miettiä, että mistä lapseni pukeutuminen johtuu tai ei johdu? :) Hyvällä siis kysyn.
Kiva joka tapauksessa, jos olen mielestäsi ”aina tyylikäs ja huoliteltu”, vau!
Anonyymi: Niimpä! Siis todellakin, elämässä on niin paljon muutakin kuin joidenkin vaatteiden ja tyyliasioiden miettiminen. Tai no okei, tässä blogissani yksi osa-alue on muoti ja pukeutuminen, mutta en tajua että miten joku jaksaa lasten pukeutumista miettiä. Pelottavaa, miten materialistinen ja turhamainen nykymaailma on. Antakaa lapsien olla lapsia ja kaikkien kukkia kukkia!
Moi, tässä "uusi" anonyymi. Itse kiinnitin myös huomion Isabellan pukeutumiseen ja olen 2 lapsen äiti joka rakastaa pukea lapset kauniisti. En jaksa edes selitellä, tiedän että vaatteet sottaantuu ja usein pitää niitä vaihdella mutta silti aina katson mitä lapsillani on päällä- hyvällä tavalla, kaikki aikani siis ei kulu siihen :)
Ymmärrän siis oikeastaan tuon ekan anonyymin kirjoituksen, sitäpaitsi kyllähän siitä löytyi pari kehuakin mutta niitä et ottanut lainkaan huomioon?
Selittelysi kuulostaa selittelyltä, huomaan kuitenkin pientä loukkaantumista- usein aina muka "naurattaa" kun on loukkaantunut! Olisi ollut uskottavampaa kun olisit vaan kommentoinut "kiitos kommenteistasi :)", joka olisi ärsyttänyt vielä enemmän mollaajia.
Mukavaa syksyä :)
Yhdyn edelläolevaan anonyymiin - pitkät sepustelut ja selittelyt, sekä puolustelut loukkaamattomuudesta vain kertoo ennemminkin siitä, että olet ottanut asian vakavasti, jopa loukkaantunut.
Ja mitä tuohon tulee, että pukeudut joidenkin mukaan tyylikkäästi, joidenkin halvan huorahtavasti - vaatteesi ovat suurimmaksi osaksi tyylikkäitä, mutta "lookkisi" ovat usein kovin mauttomia. Tyylitaju ei tarkoita vain sitä, että pukeutuu tyylikkäiksi luokiteltaviin vaatteisiin, vaan myös yhdisteltävyyttä, olemusta ja asennetta. Tyylikkäitä vaatteita sinulta löytyy paljon, yhdistelmäsi ovat kovin usein (eivät aina) kovin mauttomia, ja suoraan sanoen halvan näkösiä. Ja tämä siis kysymykseesi, "mitä tarkoitat, että näytän halpikselta?"
Ja jotenkin tuntuu surulliselta, että ne hetket, jotka vietät blogisi parissa, voisit viettää oman tyttäresi kanssa, joka varmasti kaipaa huomiotasi, kun näköjään isä ei ole kotielämässä mukana. Et ole kuitenkaan blogilistan kärjessä, joten mikset siirtyisi virtuaalimaailmasta sinne kotielämään ja antaisit senkin pienen ajan tyttärellesi, jonka käytät blogiisi. En usko, että se olisi pahaksi kummallekaan teistä.
jos et loukkaantunut edellisistä kommenteista, toivottavasti et tästäkään.
Lisäksi ylläolevaan kommenttiini tuli lisätä vielä, että kyllä, olen kahden lapsen äiti.
2 lapsen äiti-anonyymeille:
Kyllä, minua naurattaa, jos joku täällä blogissa sanoo minun näyttävän halvalta tai tyylittömältä tms. yhtä "kehittävää" argumentointia.
Aika kovaa saisi paukutella, että saisi minut poissa tolaltaan kommentoimalla anonyymisti netissä. Mie kun tajuan jättää ne omaan arvoonsa. :)
Mukavaa huomata, että blogini lukijoissa on muitaki äitejä.
Mie oon aina eläny vahvasti omaa elämääni muiden mielipiteistä sekä asettamista normeista ja odotuksista piittaamatta. Niin teen nytkin.
Jos kerran et välitä muiden mielipiteistä, miksi ylipäätään pidät blogia internetissä? Eikö päiväkirja riittäisi avautumiseen?
Lisäksi, jos et välitä muioden mielipiteistä, miksi postaat kirjoituksia, joihin olet sisällyttänyt saamasi arvosanat kursseista? Se, jos jokin, on mielipiteiden (positiivisten sellaisten) kerjäämistä.
Miksi pysyt niin kovin "etäisenä" tässä väittelyssä, vaikka olet aina mainostanut olevasi räväkkä plikka, joka ei välitä muista. Nyt olet yhtäkkiä niin hillittyä ja tyyntä, kun sinusta ei pidetä.
En avaudu julkisessa ja kaikkien luettavissa olevassa blogissa - henkilökohtaiset tilitykset ja draamat jätän ihan muualle.
Mitä tarkoitat, että pysyn "etäisenä", hillittynä ja tyynenä? :) Ei mua haittaa, vaikka musta ei pidettäisi. Tosin tässä on nyt käsittääkseni kyse tyylistäni ja/tai siitä, miten puen lapseni. Vai onko kyse jostain muustakin?
En kerjää positiivisia, enkä negatiivisia mielipiteitä. Kommentit ovat toki aina tervetulleita ja on mukavaa, jos lukija jättää pienen "merkin" itsestään. :) Kurssiarvosanoista tai ihan mistä tahansa muustakin postaan, koska haluan jakaa tunnetilani ja sen hetkisen fiilikseni oli se sitten onnea, surua, iloa tai raivoa.
just just...
Kirjoitin aiemmin:
"Hei!
Kannanpa minäkin anonyymi korteni kekoon....;)
Jossain vaiheessa, Ilona on kertonut, että hän ei ole koskaan ostanut tyttärelleen vaatteita, vaan ne ovat tulleet/tulevat lähipiiristä. Voisinpa siis kuvitella, että juurikin tästä johtuu se, että Isabella näyttää joskus ehkä jopa tyylittömältä ja vaatekappaleet eivät oikein sovi sävyiltään toisiinsa.
Kieltämättä minunkin silmääni on pistänyt se, että jos äiti näyttää aina tyylikkäältä ja huolitellulta, niin miksi hän on pukenut lapsensa halvannäköisiin vatteisiin. Helposti voisi luulla, että kyseessä on välinpitämättömyys, mutta kun laskee 1+1, niin sen enempiä sitä ei tartte miettiä."
Minä vastaan:
Tuota noin...Vastauksestasi paistaa selvä närkästyneisyys kommenttiani kohtaan. Minä puolestaan kirjoitin oman kommenttini sinua "puolustaakseni".
Minunkaan päivääni ei todellakaan ole koskaan pilannut Isabellan vaatetus, enkä näin kommentissani sanonutkaan. Minulle on oikeastaan ihan sama mitä toisten lapsilla on päällä, kunhan ne eivät ole millään tavalla lapsen terveydelle haitallisia (eli talvella pitää olla talvivaatteet ja kesällä kesävaatteet jne...). Enkä väitä, että sinun lapsellasi olisi tällaisia vaatteita ollut päällä. Kuten laskin kommenttini lopuksi muille selvennykseksi 1+1, niin se tarkoitti sitä, että ainakin MINÄ osaan kuvitella minkälaista on olla yksinhuoltaja (?), opiskelijaäiti pienelle lapselle, jonka vaatteiden hankkimisesta ei itse tarvitse huolehtia. Et ilmeisesti ymmärtänyt jotakin kohtaa tuossa lauseessa (?)
Kysyit, että mitä tarkoitan, että Isabella pukeutuu halvannäköisiin vaatteisiin. Ehkäpä se, että värit eivät soinnu toisiinsa ja jotkut vaatteet ovat isoja, tekee sen vaikutelma. Tämä on minun subjektiivinen näkemykseni, enkä osaa sitä paremmin selittää. Väreillä, noin muuten, ei ole mitään sen kanssa tekemistä.
Kysyit vielä, että "miten jaksat miettiä, että mistä lapseni pukeutuminen johtuu tai ei johdu?". Eikö se ole luonnollista, että jos on selvä ristiriita havaittavissa (tässä tapauksessa äidin ja lapsen pukeutumisen välillä), niin ihminen pyrkii yleensä selittämään/selvittämään sen asian itselleen. Tämä johtuu ihmisluonnosta (ja sen tietäminen kuuluu yleissivistykseen). Ja eikö se ole luonnollista, että "päivänasuja" sisältävää blogia selatessa kiinnittää huomiota siellä olevien ihmisten vaatteisiin. Olen sitä mieltä, että jokaisella on oma tyyli, ja jokaisen tyylin takana on oma ideologiansa. Vaatteet kertovat uskomattoman paljon kantajastaan. Tosin poikkeuksena tästä ovat jossain määrin lapset, mutta sitä tuskin tarvitsee sen kummemmin selvittää... (Kysy toki, jos jäi epäselväksi)
Ja tuohon viimeiseen kommentiisi...tässäkin mielestäni tartut lauseeseeni negatiivisella asenteella. Minulle tyylikkyys tarkoittaa siistiä pukeutumista, rauhallista kokonaisuutta, värien harmoniaa (sillä mitä värejä, ei ole mitään merkitystä). Vertasin aiemmassa lauseessa siis keskenään lähinnä värien harmoniaa ja siistiä kokonaisuutta.
No, jokatapauksessa...alunperin positiiviseksi tarkoitettu ensimmäinen kommenttini kääntyi näköjään matkalla negatiiviseksi, joka ei siis todellakaan ollut tarkoitukseni. Minulle tällä ei ole kyllä oikeastaan mitään väliä. Mutta, koska en ole sellainen ihminen, joka haluan anonyyminä loukata ketään tarkoituksella, niin siksi päätin kirjoittaa tämän pitkän ja selittelevän kommenttini.
Pahoittelen, ja poistun muihin sfääreihin...
Anonyymi: ?
Anonyymi: Kiitos sinulle selventävästä kommentistasi. Käsitin varmaan kirjoituksesi aiemmin väärin, pahoittelen. :)
Muutenkin haluaisin kiittää sinua kypsästä ja kehittävästä argumentoinnista sekä asiallisuudesta. Se ilahdutti.
Hauskaa syksyn jatkoa ja elä sie nyt ihan kokonaan poistu muihin sfääreihin ja häviä blogistani ikuisuuksiksi. Siis jollet tahdo.
hoh hoijaa mitä komentteja! jotenkin noista kommenteista paistaa niin selkeästi läpi halu loukata...en ymmärrä kauheasti noita kommentteja Isabellan vaatteista lapsen pukemisessa kun ratkaisevat monet muut seikatkin kuin tyylikkyys ja toisaalta hienoa on että äiti jaksaa pitää huolta itsestään. itse olen usein ajatellut jättäväni kommentin blogiisi en niinkään tyyliasioiden takia vaan asenteesi tähden! On ihailtavaa miten aikaansaava ja positiivinen olet, varsinkin vähän aikaa sitten tekemäsi postauksesi, jossa oli lopussa nasin biisi inspiroi minua ja olenkin kuunnellut kappaletta aina sillon tällöin kun opiskeluissa yms. on ollut vaikeaa. Hyvää jatkoa sinulle ja Isabellalle.
- keli
Heippa!
Olenkin tätä blogia lukiessani odotellut, että milloin erinäiset "mammat" käyvät kyseisen bloggaajan "kimppuun". Suomalaisessa kulttuurissahan on vallalla normatiivinen käsitys äitiydestä eli kun naisella on lapsi, kaikki huomio tulee keskittää lapseen, itsestä ei enää pidetä huolta, ei ole muuta elämää ja lapselle hankitaan Ruskovillan vaatteita, joilla ei oikeastaan ole lapsen hyvinvoinnin kannalta mitään merkitystä. Ja auta armias, jos äidillä on muutakin elämää kuin koti ja lapsi, niin heti ollaan syyllistämässä. Ja kun äidiksi tulet, et saa enää näyttää hyvältä tai nuorelta, vaan mahdollisimman värittömältä tätiltä. Minusta nämä kommentoivat mammat edustavat juuri tätä syyllistävää jengiä. Harmittaa Ilonan puolesta.
Moikka, luen sun blogia aina välillä ja muistaakseni oot joskus mullekin käyny jotain merkkiä laittamassa :) Ja tähän kohtaan on kyl nyt pakko sanoa että mulle tuli sun puolesta TODELLA paha mieli.
Minä (yhden 1½vuotiaan tytön äiti) ottaisin nimittäin todella henkilökohtaisesti kaiken tuollaisen paskan, jos se koskisi piirunvertaa mun lasta. Oikeasti, yleensä noille anoille saa vaan nauraa, mut on todella pikkusieluista ja julmaa käydä sun kimppuun lapsen kautta. IHAN OIKEASTI joku käyttää argumenttina sellaista et hei sun lapsen vihreä takki ei sovi yhtään ton violetin kanssa (?????????). On varmaan vaan niin paljon helpompi hyökätä lapsen kautta, kun tietää et bloggari varmasti provosoituu. Itseasiassa sä provosoiduit hyvin vähän, mä olisin varmaan jäljittäny joka ikisen ip-osotteen ja käyny vähän kylässä pesismailan kera.
Musta sä oot niin sataviiskytmiljoonaa kertaa rohkeampi ku ykskään näistä anonyymeista, kateellisista, 2 lapsen äideistä. Sääliksi käy heidän lapsia vaikka olis JUURI SOPIVAN KOKOISTA Burberrya kaapit pullollaan, kun äidit kuluttavat aikaa täällä netissä haukkumalla muita nimettömästi ilman minkäänlaista häpyä.
Sä oot hyvä äiti, älä unohda sitä! :)
Lähetä kommentti