Alkuviikko on ollut yhtä hulinaa, mutta parasta on, että kiireet ovat nyt ainakin hetkeksi ohi. Seuraavat päivät eli loppuviikon mie aion keskittyä puuhailemaan jotain vallan muuta kuin pänttäämään tentteihin tai tekemään mitään muutakaan opiskeluun liittyvää. Tänään kävin salilla (30 minuuttia juoksumatolla ja 60 minuuttia crosstrainerilla) ja huomenna ajattelin mennä aerobisen sijasta treenailemaan lihaskuntoa. Liikunta, hikoilu ja fyysinen ponnistelu ovat aivan parhaita pääntyhjennys ja ajastusten nollaus -keinoja totaaliseen rentoutumiseen.
Huomenna lähdetään Isabellan kanssa pikkuretkelle loppuviikoksi ja maisemanvaihdos on taas kovin tervetullutta. Tarkoitus on rauhoittua, viettää aikaa hyvässä seurassa sekä ennen kaikkea rentoutua ja pitää hauskaa. Katsotaan mitä kaikkea siis keksitään. :)
Minulla olisi kamerassa asukuviakin (pahoittelen, että niitä on esiintynyt blogissani harvakseltaan viime aikoina ja pyrin korjaamaan tilanteen!), mutta en jaksa nyt siirtää niitä konelle. Sen sijaan esittelen uuden "inspiraatiolöytöni", johon törmäsin toissapäivänä Ykkösen Aamutv:n Jälkipörssiä katsellessani. Nimittäin Leena Mörttinen (1967-), joka on kansantaloustieteistä tohtoriksi väitellyt Nordean European Affairs -yksikön johtaja, entinen Nordean pääekonomisti ja työskennellyt myös Suomen Pankissa ja Euroopan keskuspankissa.
Ihailen vahvoja naisia - ja toki myös miehiä -, joilla on kunnianhimoa ja tavoitteita elämässä. Ja tällä en todellakaan tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi olla akateemisia ja panostaa uraan, vaan yksinkertaisesti sitä, että elämässä on jotain mitä haluaa saavuttaa ja tekee kovasti töitä sen eteen. Olipa kyseessä sitten maailman ympäri matkustaminen, kotiäitiys, aidsin parannuskeinon keksiminen, maanviljely tai hyväntekeväisyystyö.
Olen tänä keväänä valtio-opista maisteriksi valmistumisen jälkeen opiskellut toisessa tutkinnossani paljon kansantaloustiedettä sekä rahoitusta ja täytyy sanoa, että rahoitus- ja finanssimaailma ovat alkaneet kiehtoa toden teolla. Minulta on usein kysytty, että mitä mie haluaisin tehdä isona ja viime aikoina vastaukseni on ollut, että haluaisin työskennellä yrityksessä, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Eli työ, jossa voisin yhdistää sekä taloustieteellisen että yhteiskuntatieteellisen koulutukseni valmistuessani "valtio-oppineeksi ekonomiksi" (YTM + KTM). Siihen on tosin vielä aikaa. :D
Työ- ja opintolöpinät sikseen, sillä elämässä on onneksi myös tärkeä elementti nimeltä vapaa-aika. Sitä on syytä arvostaa ja muistaa että tärkeintä elämässä ovat todellisuudessa ystävät, perhe ja läheiset. Eivät tittelit ja saavutukset CV:ssä. Pitää siis myös osata vaihtaa vapaalle kuten Mörttinen tässä kuvassa.
2 kommenttia :
Totta, ajattelen kyllä ihan samoin kuin sinä. Olisin melkein voinut kirjoittaa tämän:)
Christaliina: Heh, onpas meillä samankaltainen ajatusmaailma tässä asiassa. :) Mutta tosiaan ikävän usein ajatellaan, että kunnianhimo ja tavoitteellisuus liittyy ainoastaan "koviin arvoihin" (ura, meriitit yms.), mutta eihän missään ole sanottu, että niiden pitäisi olla juuri sen kaltaisia.
Lisäksi varsin usein unohdetaan, että työ ei kuitenkaan ole se tärkein asia elämässä, vaan läheisiin ja ystäviin pitäisi panostaa paljon enemmän. :)
Mukavaa kesää sinulle, harmi kun meni silloin viimeksi aikataulut ja näkemiset ihan ristiin. Ooksie tulossa kesän aikana ollenkaan Jyväskylään ja koska kutsuu Lontoo?
Lähetä kommentti