Kaamosväsymyksen torjuntaa ja arjen hulinaa

Odotan kauhulla milloin se jokavuotinen pimeyden, kaamoksen ja kiireen aiheuttama loppuvuoden väsymys oikein iskee. Toistaiseksi se on pysynyt poissa hedelmiä ja marjoja syömällä, monivitamiinipillerillä, ulkoilulla, liikunnalla, ystävien näkemisellä, riittävillä yöunilla ja Isabellan kanssa leikkimisellä. Energiaa nimittäin tarvitaan, jotta jaksaa näitä loppuvuoden kiireitä.

Olen istunut tänään erilaisissa palavereissa, hoitanut juoksevia asioita pitkin kaupunkia, hakenut Isabellan ihanan aikaisin (jo kolmelta!) päiväkodista ja nähnyt ystävääni jumppatreffien merkeissä SATS:lla. Tänään pitääkin mennä aikaisin nukkumaan, koska huomisaamuna mie hyppään junaan ja suuntaan päivän visiitille Vaasaan. Minulla olisi ollut tällä viikolla myös päivän reissu Helsinkiin, mutta sen sain onneksi peruttua, koska emmie olisi missään välissä sinne ehtinyt. Tänään ja torstaina on täällä Jyväskylässä palavereita töissä yms., huominen menee Vaasassa ja sitten perjantaina on aamukahdeksalta tentti, jonka jälkeen töihin. 

Launtaina on erään yhdistyksen syyskokous, mutta perjantai- ja lauantai-illan sekä koko sunnuntain pyhitän täysin laiskottelulle ja Isabellan kanssa peuhaamiselle. Olen tainnut aiemmin mainita, mutta olen niin kiitollinen siitä, että minulla on lapsi. Syitä kiitollisuudelle on toki monia, mutta eräs niistä on se, että mie olisin todella potentiaalinen työnarkkari. Nyt on ihanaa, kun töistä tai yliopistolta tullessaan voi unohtaa kaikki aikuisten asiat ja keskittyä Isben kanssa olemiseen. Muutenkin tulee rauhoitettua iltoja, eikä haalittua liikaa järjestö-, hallitus- ja luottamustoimia sekä muita menoja.

Nyt kuitenkin hammaspesulle ja pian nukkumaan, jotta jaksan aamulla olla yhtä pirteänä matkustamassa Vaasaan kuin tämä hymyilevä neitokainen junan edessä.

 Kuva: Google