En tiedä onko teillä muilla ikinä sellaisia päiviä, että tekisi mieli PMMP:tä lainatakseni hyppiä silmille, hakata maailmaa ja aiheuttaa häly? Huutaa, että kuuntele maailma minulla on asiaa. Mutta eiväthän vastuulliset aikuiset niin tee. Se on sallittua vain isin pikkutytöille.
"Hypin teidän silmille
Ja hakkaan maailmaaOlis kannattanut vähän paremmin
Mua kasvattaa
Päiväkodis piti aina
Olla prinsessa
Mieluummin kuin oisin ollut
Massamurhaaja
9-10-9-10-9-10-9-10
Kato, mulla todistus
On priimatavaraa
Saas nähdä
Mihin korkeekouluun lähden hakemaan
Oikis-lääkis-oikis-lääkis
Oikis-lääkis
Jos kuljen käsi pystyssä
Niin se on vahinko
Oon viitannut liikaa
Mun kädessä on kuolio
Kato, mulla todistus
On priimatavaraa
Ehkä lähden opiskeleen
Psykologiaa
[---]
Työnnän hakaneulan poskeen
Aiheutan siis hälyn
Mä oon isin pikku tyttö
Se on musta ylpee
Rahassa ja lahjoissa
On tosi kiva kylpee
Isi rakastaa mua enemmän kuin maailmaa
Ja paskat mulla mitään isää olekaan"
-PMMP: Isin pikkutyttö
Olipa kerran isin pikku ilona
1987 Itävallassa Alpeilla 1-vuoden ikäisenä
1989 3-vuotiskuva
1990 Sloveniassa isin kanssa Postojna-tippukiviluolilla 4-vuotiaana
Joskus on hyvä muistella miltä tuntui olla leikkisä ja impulsiivinen lapsi rationaalisen aikuisuuden sijasta. Niin ja entäs se oma isä-tytär-suhteeni? Siihen en viitsi edes mennä, yksi sana riittäköön: vaikea. Onneksi välimme ovat kuitenkin lähentyneet ja lapsuuden kipeät haavatkin arpeutuneet.
Above are some pictures from my childhood from years 1987-1990 (ages one to three). Sometimes it's good to remember what it feels like to be an impulsive child instead of a rational adult.
Tekstit
0 kommenttia :
Lähetä kommentti