Ennenaikaisia harmaita hiuksia ja ylimääräisiä sydämenlyöntejä

Pahoitteluni blogihiljaisuudesta, mutta tämä viikko on ollut aikamoinen. Töissä on ollut superkiireistä ja opinnoissa yksi kansantaloustieteen tentti lähestyy. Viikon to do-listani onkin sisältänyt töiden lisäksi mm. seuraavaa:

- liikuntasetelien vienti töistä SATS:lle 

- verotoimistossa käynti 

- eräs järjestökokous tiistai-iltana

- lounastreffit kaverin kanssa

- treenit SATS:lla ma, ke ja la

- tenttiin lukemista (en jaksa tai ehdi iltaisin töiden ja Isabellan nukkumaanmenon jälkeen päntätä paljoa kerralla, joten yritän vähän, mutta usein)

- Nellyn paketin palautus postiin

- vaatehuoneen inventaario --> ylimääräiset SPR:n keräykseen ja Huuto.netiin 

- elokuviin 

Kuten olen aiemminkin kertonut, niin tykkään energisestä ja tapahtumarikkaasta elämästä, joten se ei aiheuta minulle ennenaikaisia harmaita hiuksia ja ylimääräisiä sydämenlyöntejä. Sen sijaan niitä aiheutti puhelu päiväkodista töihin kesken palaverin, jossa kerrotaan Isabellan olleen tapaturmassa. Eräs lapsi (joka on aiemminkin mm. huitonut minua lapiolla ja yrittänyt töniä hakiessani Isabellaa päiväkodilta) oli tarkoituksella tönäissyt Isabellan pihalla päin metallitankoa niin rajusti, että neiti sai lievän aivotärähdyksen, etuhampaat menivät vinksin vonksin ja Isabella joutui päivystykseen sairaalaan. Itkien ryntäsin töistä säikähtäneenä neidin luokse, miettien samalla mitä kamalaa onkaan voinut tapahtua. Sekä tietäen, että minun pitää ryhdistäytyä ennen Isabellan eteen menoa, jotta olen rauhoittava ja turvallinen aikuinen. 

Tänään mentiin vielä uudelleen lääkäriin röntgeniin kuvaamaan alaleuka ja hampaat, joissa selvisi, että toinen etuhammas pitää poistaa välittömästi (se törrötti todella pahasti ikenestä ja oli aivan väärässä asennossa). Tottakai alue puudutettiin, mutta kamalalta tuntui katsoa vierestä, kuinka hysteerisesti itkevältä 4-vuotiaalta pikkutytöltäni revitään hammas juurineen irti. Toki ymmärrän, että vahinkoja sattuu, mutta se minua raivostuttaa, että kyse ei ollut vahingosta, eikä heillä ollut ollut edes riitaa, vaan tämä toinen lapsi oli tahalleen muuten vain tönäissyt päin metallitankoa. Tuloksena on ylimääräistä huolta ja vaivaa kaikille sekä ennen kaikkea kipua, särkyä ja tuskaa Isabellalle. 

Onneksi urhea pikkuneiti löytää asioista aina valoisat puolet, joten tänä yönä hän odottaa hammaskeijua saapuvaksi. Lisäksi tänään jo vähän hymyilyttikin kivuista ja säryistä huolimatta. Niin lähti sitten täysin yllättäen Isabellalta ensimmäinen maitohammas jo nelivuotiaana. Seuraava viikko mennäänkin sitten nestemäisellä pehmeällä ruokavaliolla ja tarkkaillaan pitääkö toinenkin vääntynyt etuhammas poistaa.

To make a long story made short: this has been quite a week! It's been hectic at work, I've got big exam coming up and tons of things at my to do-list. I can survive with these, but what I struggled with was when I was called to work from Isabella's day care, that she's been injured. Another child had purposely pushed her very strongly towards a metal rod, so that Isabella got a mild concussion and her front teeth went crooked. Today as we went to a doctor to get x-ray again from jaw and teeth, it was discovered that Isabella's another front tooth had to be removed. Naturally they did make it numb first, but still it was extremely painful to watch how they tear off the tooth with its roots from a hysterically crying 4-year-old. 

I do understand that accidents happen, but what makes me furious is that this wasn't an accident and the child has been acting violently before too. This just caused everyone extra carriage and worry, not to mention all the unnecessary ache and pain to Isabella. Next week will me only soft liquid food for her and it's been monitored if her another twisted front tooth has to be removed too. Fortunately these  are still milk teeth and not the permanent ones. Hopefully your week has been more pleasant than mine!