Tämä viikko on painajaismainen: minulla on töitä maanantaista perjantaihin joka päivä klo 9-17. Noiden töiden lisäksi pitäisi käydä töihin liittyvissä merkeissä Kotkassa torstai-iltana, sieltä sitten yötä vasten takaisin Jyväskylään ja perjantai-aamuksi töihin. Lisäksi päälle vielä pitäisi tehdä koulujuttuja kuten markkinoinnin caset valmiiksi ennen perjantain deadlinea. Ja on tässä kaikkea muutakin kaiken päälle. Huh huh!
Voi siis olla, että minusta ei kuulu hetkeen. Onneksi kuitenkin sokerina pohjalla on lauantain Linnanmäen ja Helsingin reissu yhdessä Isabellan kanssa. Tulisipa viikonloppu pian. :)
Pystyn jotenkin todella hyvin samaistumaan tähän kuvaan. :D Joku blogini lukija kommentoi joskus, että eikö minua ikinä väsytä. Vastasin hänellä totuuden mukaisesti, että voi kyllä! Tälläisiä hulluja viikkoja ja ajanjaksoja jaksaa, kun tietää että ne ovat vain ohimeneviä ja väliaikaisia, jonka jälkeen helpottaa. Tosin äitiys ja vanhemmuushan eivät tunne vuosilomia tai taukoja - varsinkaan yksinhuoltajana, haha.
Elämä on.
Onneksi kuitenkin enimmäkseen mukavaa.
3 kommenttia :
Mitä teet työksesi?
Tsemppiä kiireviikkoon! :)
Anonyymi: Tällä hetkellä minulla ei itse asiassa ole mitään työtä, koska määräaikainen sopimukseni projektikoordinaattorina kuntasektorilla loppui hiljaittain. Eli nyt vain etsin kovasti töitä apinan raivolla (tosin tämä taloustilanne vähän rajoittaa... :/) ja opiskelen toista maisterin tutkintoa.
Ilona: Kiitos oikein paljon! Se oli kyllä hullu viikko ja niin on tämäkin, mutta onneksi ensi viikolla taas helpottaa ja tämä on tilapäistä. :)
Lähetä kommentti