Vastauksia kysymyksiin osa I

Nyt vuorossa vastauksia kysymyksiin osa I

Olitte esittäneet todella hyviä, älykkäitä, hauskoja ja mielenkiintosia kysymyksiä. Kiitos niistä!

Visuaalisena kuvituksena muutama kuva tältä viikolta iskän luota Lapista, kun meillä oli tosi hauskaa pikkusiskoni Vilhelmiinan ja Isabellan kanssa. :D Ne ovat muistuttamassa, että elämästä pitää muistaa nauttia, eikä ottaa kaikkea aina niin vakavasti.

Mitä opiskelet?
Valtio-oppia Jyväskylän yliopistossa, olen gradua vaille valmis yhteiskuntatieteiden maisteri ja tarkoitus olisi valmistua kevään 2010 aikana. Myös kauppatieteet ovat alkaneet kiehtoa suuresti, eli olen ajatellut lähteä lukemaan niitä seuraavaksi työn teon ohessa. Ensisijaisesti haluan kuitenkin jo ”kunnolla” oman alan töihin. Opiskeluistani olen kertonut enemmän täällä click

Millaisiin töihin valmistauduttuasi sitten haet?

Suora lainaus yliopiston nettisivuilta:
"Valtio-oppia opiskelleet sijoittuvat valtion ja kuntien hallinnon lisäksi monenlaisiin ammatteihin, kuten tutkimukseen, eri medioiden ja tiedotuksen aloille, aikuisopetukseen ja -kasvatukseen, kulttuurilaitosten sekä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen tehtäviin, sekä yksityisiin yrityksiin erilaisiin analyytikon tai sisällöntuottajan tehtäviin."
-Tiedekunnan valintaopas 2009

Itseäni kiinnostavat esimies- ja johtotehtävät esimerkiksi kunnallisella tai valtion tasolla, mutta luonnollisesti heti valmistumisen jälkeen ei voi saada näin hyviä töitä, vaan täytyy aloittaa hierarkkisesti matalampaa. ;) Kunnianhimoa minulta kuitenkin löytyy, mutta ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Tulevaisuus näyttää mihin päädyn ja jalat on syytä pitää tiukasti maassa.



Entä kuinka kirjoitat gradua noinkin nuorena, kun onhan sulla lapsikin?
En oikein itsekään tiedä, jotenkin vain ajauduin tähän tilanteeseen ja tajusin keväällä, että eihän tästä maisterin tutkinnosta puutu enää kuin gradu. :D Lapsensaanti on mielestäni vain tehostanut ja nopeuttanut opiskelutahtiani, koska se lisää organisointikykyä ja motivaatiota TODELLA paljon sekä tehostaa ajankäyttöä. Jos aiemmin luki tenttiin silloin kun tuli inspiraatio, niin nyt tekee opiskelujuttuja silloin kun on sopiva rako / sauma.

Mitä harrastat tai olet harrastanut?
Tähän olisi melkein helpompi vastata, että mitä mie EN ole harrastanut, sillä olen kokeillut kaikkea kansantanssitanhusta, postimerkkien keräämiseen ja lentopalloon. :D Pidempiaikaisesti ja useita vuosia olen harrastanut kuitenkin tanssia (modernia tanssia, disco- ja showtanssia, lattareita sekä erityisesti monen monta vuotta balettia) sekä näyttelemistä ja esiintymistä (mm. ylioppilasteatterissa, nuorisoteatterissa, kaupunginteatterissa, nuorisomusikaalissa, katuteatterissa ja Draama- ja filmikoulussa)

Nykyisin harrastan kuntosalia, jumppaa, satunnaisesti tanssia, politiikkaa ja järjestötoimintaa. Tykkään myös käydä keikoilla ja matkustella ainakun vain mahdollista. Mulla on myös kauhia ikävä balettia, joten ehkä mie meen lähitulevaisuudessa tätibalettiin. :D



Oletko koskaan väsynyt?
KYLLÄ! Onhan välillä aika rankkaa opiskella, tehdä kahta eri työtä ja olla vielä energisen 2-vuotiaan yksinhuoltajaäiti, kun molemmat mummolatkin ovat satojen kilometrien päässä. Onneksi väsymystila on usein ohimenevää ja lisäksi mulla on maailman parhaimmat tukiverkot, ystävät, perhe ja kaverit tukena. <3 br="" en="" vaihtais="" vaik="" voisin.="">
Miten päädyitte hankkimaan lapsen noin nuorena?
Oltiin 20, kun aloin odottaa Isabellaa ja 21-vuotiaita, kun neiti syntyi eli vaikka oltiin nuoria, niin ei kuitenkaan ihan mitään teinejä enää. Molemmilla oli takana elettyä elämää ja aika tuntui hyvältä. Lisäksi rakastettiin toisiamme ihan mielettömästi, joten tuntui luonnolliselta, että sen tuloksena syntyi rakkautemme hedelmä, Isabella. Uskon, että lapsen saaminen on vain rikastuttanut molempien elämää.

Voisitko kuvitella muuttavasi ulkomaille asumaan?
Mie oon asunut aiemmin ulkomailla kolmeen otteeseen: vaihto-oppilaana Etelä-Afrikassa, au pairina Lontoossa ja stipendiaattiopiskelijana Kanadassa. Aiemmin mulla oli hirveä hinku muuttaa ulkomaille ja hain valtio-oppia lukemaan osittain siksi, että halusin diplomaatiksi ulkomaille. Nyt se ulkomaille haluamishinku on laimentunut ja Suomikin tuntuu kivalta, mutta toisaalta eihän sitä tulevaisuudesta koskaan tiedä. :)

Ja jos, niin mihin maahan muuttaisit(te)?
Aiemmin olisin sanonut, että mahdollisimman kauas ja eksoottiseen maahan, mutta nyt on tosiaan toinen ääni kellossa ja varsinkin äitinä täytyy ajatella, että ympäristö olisi turvallinen Isabellalle ja koulutusjärjestelmä olisi hyvä (vaikka tosi esim. diplomaattien lapset käy huippukansainvälisiä kouluja) En osaa yksittäisiä maita kyllä yhtään nimetä.



Voisitko kuvitella Isabellan käyvän esim. koulua jossain ulkomailla? Vai aiotko lapsen takia pysyä Suomessa?
Edellisessä kysymyksessä vähän jo sivusin aihetta, eli periaatteessa miksi ei, mutta en tiedä haluanko viedä Isabellan niin kauas juuristaan eli mummoista, papoista, kummeista ja muista sukulaisista. Lisäksi en tiedä olisiko se lapsellekaan niin kiva, että esim diplomaattina pitäisi parin vuoden välein muuttaa aina uuteen maahan, vaihtaa koulua ja tutustua uusiin kavereihin. Mutta toisaalta olisihan se mahtava kokemus lapselle ja kielitaito sekä maailmankuva avartuisi sen myötä. Itsekin olen ollut onnekas, kun olen saanut matkustaa niin paljon ja asua ulkomailla, sillä se avaa silmiä, eikä maailmankatsomus ole enää niin mustavalkoinen.

Oletteko eronneet lapsen isän kanssa? Jos olette, niin miksi?
Ollaan erottu. Syitä en halua julkisessa ja kenen tahansa luettavissa olevassa blogissa alkaa erittelemään, kun ovat sen verran henkilökohtaisia (niin kuin ihmissuhteet aina) ja muutenkin haluan kunnioittaa tätä toistakin osapuolta. Eron aikaisista fiiliksistä ja tuntemuksista voi lukea täältä, click ja täältä, click

Miten lapsen isä suhtautui raskauteesi?
Hyvin suhtautui, oli yhtä innoissaan ku mieki ja käytiin yhdessä aina äitiysneuvolassa, ultrissa, synnytysvalmennuksessa yms. Yhdessä luettiin aina mitä milläkin raskausviikolla tapahtuu, pussaili ja kuiskaili ”salaisuuksia” mun masulle, haki mulle herkkuja, sieti mun hormoonihöyrykiukutteluja sekä oli ylihuolehtivainen ja suojelevainen. Hyviä muistoja on siis raskausajalta. :)



Oliko Isabella suunniteltu lapsi vai iloinen yllätys?:)
Tämä menee kenties hieman liian yksityiselämän puolelle, mutta toisaalta eipä mulla salattavaakaan ole. Eli Isabella EI siis ollut ”vahinko”.

Mitä kaipaat eniten pohjoisesta (Lapista)?
Perhettä, ystäviä ja sukulaisia. <3 :d="" br="" ja="" kauniita.="" kaunis:="" kes="" ll="" lumi="" luontokin="" mie="" murretta.="" n="" niin="" on="" onhan="" revontulet="" ruska="" se="" sie-kielt="" t="" valoisat="" y="">
Voisitko kuvitella asuvasi Helsingin ydinkeskustassa, vai onko haaveissasi enemmenkin palata Lappiin?
Miehän oon asunu kolmessa eri miljoonakaupungissa: Lontoossa (suurkaupungin alueella n. 12 miljoonaa), Johannesburgissa (n. 8 miljoonaa) sekä Vancouverin lähellä (noin 2,1 miljoonaa) eli Helsinki ei ehkä olisi kovin paha noiden jälkeen. :D Toisaalta mie oon syntyny Tunturi-Lappiin kuuluvassa Kittilässä, jonka asukasluku n. 6000 ihmistä, joten myös pikkuriikkisistä paikoista on kokemusta, haha. Mutta siis kysymykseen vastatakseni, niin voisin hyvin asua Helsingin ydinkeskustassa, mutta myös Lappiin paluu ei ole poissuljettu. Oikeastaan mie voisin asua melkein missä vain Suomessa.

Kysyisin blogisi nimestä! Olen miettinyt tuota muotoilua. Nimesihän on Ilona, miksi siis blogisi nimi on silmien ilonasi eikä esim. silmiesi ilona? Vai onko se vain me lukijat voidaan sitä ihmetellä =) Kieliopillisestihan blogin nimi on väärin =)
Tiedän kyllä, että nimi on kieliopillisesti väärin. Mietin blogia perustaessani ’Silmiesi ilona’ ja ’Silmien ilonasi’-nimien väliltä, mutta jälkimmäinen kuulosti mielestäni paremmalta. Ilonasi on mun käyttämä nimimerkki netissä, mm. Irc-galleriassa, joten Silmien ilonasi oli aika luonnollinen valinta.

Muistelin, että kuuluit joskus vihreisiin, kuulutko enää? Vai johonkin muuhun?
Kyllä, olen kuulunut Vihreisiin aiemmin ja vaikuttanut heidän riveissään mm. nuoriso- ja kunnallispolitiikassa ja kunnan lautakunnassa. Siitä ja muista poliittisista näkemyksistäni olen kertonut täällä, click ja täällä, click . Pitkän pohdinnan tuloksena tein merikukkaforsiukset ja loikkasin Kokoomukseen tänä syksynä. Määrittelisin itseni sosiaalilibeeraliksi.

Millaisiin asioihin vaikuttamista pidät tällä hetkellä tärkeänä..?
Millä tasolla tarkoitat tätä: ylioppilaspolitiikassa, kansallisella tasolla suomalaisessa yhteiskunnassa vai kansainvälisesti? Lyhyesti kaikkiin: opintotuki tulisi sitoa indeksiin, vastavalmistuneiden sijoittumista työelämään sekä uran ja perheen yhteensovittamista tulisi tukea ja edistää. Syrjäytyminen ja työttömyys sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat huolestuttavat suomalaisessa yhteiskunnassamme, koska niiden seuraukset ovat niin laajat ja vaikuttavat monella tasolla. Kansainvälisesti ilmastonmuutos olisi saatava kuriin ja täytyyhän loppuun kliseisesti se maailmanrauhakin mainita. ;) Siihen olisi syytä pyrkiä, haha.

Menee nyt poliittiseksi propagandaksi, mutta JYY:n eli Jyväskylän ylioppilaskunnan edarivaaleissa olen ehdolla numerolla 207.

Mikä on parasta Jyväskylässä?
Iso yliopisto ja nuorekas opiskelijakaupunkimeininki. Lyhyet välimatkat: ilman autoa pärjää hyvin ja pyörällä / kävellen voi liikkua hyvin. Niin ja Matti Nykänen! Tää on sentään Nykäskylä. :D

Aiotko muuttaa valmistumisen jälkeen pois?
Todennäköisesti, koska työtilanne täällä ei ole kovin hyvä ja erityisesti akateeminen työttömyys on korkea. Mikään ei ole kuitenkaan poissuljettua, eli hyvin voisin tännekin jäädä.



Mikä arjessa on hankalinta? Entä mikä kivointa?
Arjessa on hankalinta aikataulujen yhteensovittaminen ja se, että pitää aina yksin organisoida ja huolehtia kaikesta. Toisaalta vastuun lisäksi mulla on myös paljon vapautta, koska ei tarvitse sovittaa kenenkään muun (Isabellaa lukuunottamatta) kanssa aikatauluja yhteen tai kysellä toisen mielipidettä. Kivointa on se, kun näkee Isabellan kasvavan ja kehittyvän jatkuvasti ja muuutenkin elämässä on asiat aikalailla järjestyksessä, jolloin arjestakin nauttii.

To be continued...