maanantai 22. maaliskuuta 2010

Kelkasta pudonneet

Erityisesti muotiblogeja lukiessa tuntuu, että kaikki ihmiset ovat nuoria, kauniita, hyvinvoivia ja taloudellisesti huolettomia. Pinta on kiillotettu niin säihkyväksi, että  kansalaisten kirjon rujompi puoli unohtuu. Allekirjoitan täysin väitteen, jonka mukaan sivistysvaltion tasosta kertoo se, kuinka kohdellaan huonompiosaisia. Vaikka olen kokoomuslainen ja opiskelen kauppatieteitä, mikä voi edustaa joillekin suoranaista riistokapitalismia, olen aina kantanut huolta mielenterveys- ja päihdeongelmaisista, työttömistä sekä syrjäytymisvaarassa olevista. Heistä, jotka eivät ole yhteiskunnan kuuluva ja näkyvä osa. Heillä ei ole yleensä voimia olla itse barrikadeilla huutamassa ja vaatimassa oikeuksia itselleen, joten se jää meidän muiden tehtäväksi.

Photobucket

 "Mä en tiedä mitä teen
olen nyt jo turtunut tuskan tunteeseen

Eikö elämässä riitä mikään
Eikö hellittäisi hetkeksikään jatkuva paine
Kuinka usein täällä turpiin saakaan
Kuinka nopeasti kaikkoaakaan rahat ja maine"
- Leevi and the Leavings: Elina, mitä mä teen

»Missä on tabu tai muuten poliittisesti epäkorrekti aihe, siellä on Sundqvist sulkakynineen piikittelemässä. Leevi and the Leavingsin laulujen läpi puhuvat yksinäiset, syrjäytyneet, kylähullut, rikolliset, huorat, transvestiitit, yksinhuoltajaäidit, erolapset - koko tarkkaan varjellun pohjoismaisen hyvinvoinnin hyssytelty kääntöpuoli. Gösta Sundqvistin eetos taiteilijana oli ihmiselämän mittainen projekti: tehdä ruma ja piiloteltu rehellisen kauniiksi ja näkyväksi.»
-Olavi Uusivirta

Nyt kun Leevi and the Leavingsin tarina on bändin isän Gösta Sundqvistin poismenon myötä päättynyt, tarvitaan uusia tekijöitä muistuttamaan kilpailuyhteiskunnan kelkasta pudonneista ja pahoinvoivista yksilöistä. 9.4.2010 saa ensi-iltansa Reindeerspotting - Pako Joulumaasta -elokuva, joka on inhorealistinen dokumentti rovaniemeläisistä narkomaaneista. Valistuselokuvaksi tarkoitettu dokumentti kertoo - ja ennen kaikkea näyttää - todenmukaisesti ja lohduttomasti minkälaista on elämä, kun se täyttyy huumeista, veloista ja pelosta.

Alla elokuvan traileri, jota en suosittele herkimmille katsojille. Toisaalta ehkä se avaa silmät todellisuudelle: Suomessakaan ei olla enää lintukodon kaltaisessa pumpulissa.


[Olen aina korostanut, että blogini ei ole yhteiskuntakriittinen "asiablogi", vaan lifestylemaista hömppää. Linja ei ole muuttumassa, mutta välillä on silti hyvä kirjoittaa muustakin kuin Gina Tricotin uutuuksista tai H&M:n kevätmallistosta.]

6 kommenttia :

annana kirjoitti...

Älyttömän hyvä blogi sulla. Luin yöllä varmaan tunnin vanhoja postauksia :) Olette tosi symppiksiä ja söpöjä molemmat! Ihania kuvia teistä myös paljon <3

TAnna

maria kirjoitti...

Ton dokkarin haluan kyllä nähdä, vaikka ahdistaa jo valmiiksi.
Aika järkyttävää on ollut lukea viime aikoina Yhdysvaltojen kuohuntaa terveydenhoitopaketista. Tavalliset kansalaiset ovat raivoissaan siitä, että verorahoista tulisi maksaa köyhienkin terveydenhuolto, voi kamalaa, menisivät töihin. Surullista. Onneksi se uudistus nyt siellä kuitenkin saatiin läpi.

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa, että olet asiasta tätä mieltä. Vaikutat todella fiksulta ja empaattiselta ihmiseltä

Ilona kirjoitti...

Kiitos elokuvavinkistä, katsoin tuon trailerin ja taidanpa katsoa sitten myös elokuvan.
Trailerista tosin jäi hieman epäselväksi onko kyseessä ihan silkka dokkari vai sen tyyliin tehty fiktio, mutta pikku googlaamisella sekin selvisi.

ilonasi kirjoitti...

Annana: Voi, tässähän menee ihan sanattomaksi mukavan palautteen ja kehujen edessä. :) Mukava kuulla, että olet eksynyt blogiini ja vielä viihtynytkin lukemassa muutaman tovin. Tervetuloa toki uudelleen, kommentistasi tuli tosi hyvä mieli. :)

Maria: Joo, muakin ahdistaa tuo dokumentti ja yleensäkin oon aika herkkis kaikkien dokkarien (ja leffojen suhteen). Dokumenteissä varsinkin kamalinta on se, että ne kuvaavat todellisuutta ja jotkut ihmiset oikeasti elävät noin. Toisaalta parempi sekin, että ihmiset järkyttyvät, mutta havaihtuvat samalla todellisuuteen kuin se, että pahoinvoivista ja yhteiskunnan epäkohdista ei puhuta.

Joo, USA:n terveysjärjestelmä on kyllä tähän asti ollut todella järkyttävää: et saa edes perushoitoa ilman vakuutusta, mihin kaikilla ei ole varaa. :( Onneksi uudistus meni kuitenkin läpi ja toivottavasti alkaa toimia tehokkaasti!

ilonasi kirjoitti...

Anonyymi: Sanon sinullekin samaa kuin Annanalle ylhäällä, eli täällä melkein punastellaan. :) Pyrin elämään siten, että voisin olla avuksi ja tueksi sekä yrittää vaikuttaa yhteiskunnan epäkohtiin edes pienimuotoisesti ruohonjuuritasolla. Olenhan miekin saanut apua ja tukea vaikeina aikoina, joten kun menee paremmin ja on voimavaroja niin mieluusti autan muitakin parhaani mukaan.

Ilona: "[---]joka on inhorealistinen dokumentti rovaniemeläisistä narkomaaneista. Valistuselokuvaksi tarkoitettu dokumentti kertoo[---]" Luulin, että tekstistäni tuli selväksi se, että kyseessä on tosiaankin tosi elämästä kertova dokumentti, eikä fiktiivinen tarina. No mutta hyvä, että Googlen avulla selveni asia. :)