perjantai 28. syyskuuta 2012

Ilona palveluksessanne numerolla 288

Minulle poliittinen kiinnostus ja yhteiskunnallinen valveutuminen ovat aina olleet itsestäänselvyys. Eettiset asiat ja maailmanmeno alkoivat kiinnostaa toden teolla seitsemännen luokan alussa yläasteella, jolloin ryhdyin kasvissyöjäksi. Tuohon aikaan kaikki vaatteeni olivat kirpputoreilta tai mummolan vintiltä ja minua kutsuttiin yleisesti Hippi-Ilonaksi (toisaalta ala-asteella minua kiusattiin Enkeli-Ilonaksi, koska melkein kuolin auto-onnettomuudessa 8-vuotiaana). Otinkin silmiinpistävän erilaisuuteni vuoksi monesti turpiin niin henkisesti kuin fyysisestikin kiusaajiltani, mutta se sai minut seisomaan entistä vahvemmin mielipiteideni takana. 

Olin nuori, naiivi ja idealistinen sekä taistelin paremman maailman puolesta oman jaksamiseni äärirajoilla. Tein vapaaehtoistyötä Amnestyssa, Maailmankauppa Elimussa ja Planilla, jossa minulla oli myös oma kummilapsi. Lisäksi toimin Unicefin koululähettiläänä ja SPR:n ystävä-/tukihenkilönä maahanmuuttajalle. Osallistuin mielenosoituksiin, keräsin nimiä adressilistoihin eläinten ja ihmisoikeuksien puolesta, lähettelin postia kansanedustajille ja ministereille sekä boikotoin tiettyjä ylikansallisia yrityksiä. 

Nyt 26-vuotiaana olen toki edelleenkin nuori ja jossain määrin yhä myös idealistinen, mutta naiivius on karissut ja silmät ovat avautuneet. Tilalle on tullut realismia, mutta kyyniseksi en silti halua ikinä muuttua. Edelleenkin sisälläni asuu pieni maailmanparantaja, joka yhä uskoo positiiviseen muutokseen. Parempaa huomista voi rakentaa esimerkiksi antamalla joulu- ja syntymäpäivälahjaksi turhan krääsän sijasta eettisen lahjan, kuten olen tehnytkin viime vuosina.   

City-lehden haastattelussa seitsemän vuotta sitten 2005 minulta kysyttiin, mihin vaikuttaisin maailmassa jos pystyisin. Vastaukseni oli, että ihan ruohonjuuritasolla puhuttaessa haluaisin saada ihmiset katsomaan asioita muutenkin kuin mustavalkoisesti. Jokainen voi itse vaikuttaa maailman menoon vaikkapa olemalla avarakatseisempi ja huomaavaisempi muita kohtaan. Tämän väitteen allekirjoitan yhä edelleen ja suosittelen muille samaa.  

Olen ehdolla lokakuun kunnallisvaaleissa Helsingissä numerolla 288
PhotobucketPhotobucket 

Tässä lyhyesti vaaliteemoistani ja ajatuksistani:


Itä-helsinkiläisen lähiön asukkaana olen huolestunut mm. alueiden eriytymisestä "hyviin ja huonoihin", pääkaupunkiseudun asuntopulasta sekä hyvätuloisten ja lapsiperheiden muuttoinnosta Helsingistä kehyskuntiin.

Mielestäni aluepolitiikkaa pitäisi järkevöittää, alueiden sosioekonomista eriytymistä ehkäistä, Helsingin kaupungin asuntojen rakentamista lisätä, tontteja kaavoittaa enemmän sekä tehdä Helsingistä vetovoimaisempi kaupunki, jotta kärjistetysti hyvätuloiset ja lapsiperheet eivät muuttaisi kehyskuntiin, jolloin tänne jäisi kärjistäen vain opiskelijoita, maahanmuuttajia ja eläkeläisiä. Se nimittäin johtaisi Helsingin köyhtymiseen ja palveluiden leikkaamiseen.

Jokin aika sitten kävin kokoomuksen piiritoimistolla ottamassa ehdokaskuvia kunnallisvaaleja varten.
PhotobucketPhotobucketPhotobucket

Nuo nuppineulat edustavat kunnallisvaaliehdokkaita ja yksi punainen noista olen minä – ainoana alueellani.
Photobucket 

Viralliset vaalikuvat ovat tuossa ylhäällä, mutta tässä vielä muita kivoja kuvia kuvauksista.
PhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucketPhotobucket

Paljon on seitsemässä vuodessa tapahtunut, mutta lempiväri punainen on pysynyt samana. Tässä siis 19-vuotiaan Ilonan ehdokaskuva kunnallisvaaleista.
Photobucket

Olen aina hokenut, että tämä on lifestylemainen blogi, eikä siis mikään yhteiskuntakriittinen "asiablogi". Linja ei ole muuttumassa, joten ei tarvitse pelätä, että lokakuun loppuun asti täällä olisi pelkkää vaalipropagandaa. ;) Mukavaa viikonloppua kaikille!  

Long story short: politics and society have always interested me highly. I want to make my own small impact to this world to make it even slightly better place. Therefore I am running as a candidate for the municipal elections in Helsinki this autumn.

2 kommenttia :

Teemu Kuusinen kirjoitti...

Hei Ilona,

tein Ylen vaalikoneen ja juurikin sinä olet eniten samaa mieltä asioista kuin minä. Plussaa tulee vielä itähelsikiläisyydestäsi! Onneksi olkoon siis!

Aluksi mietin, että kun olet Lapista kotoisin, miten mahdat tuntena Helsingin kodiksesi? Tärkeintä on kuitenkin, että olet helsinkiläinen nyt!

Sitten haluaisin kysyä vielä yhden tarkentavan kysymyksen...

Minulle yrittäjyys ja sen tukeminen on tärkeä asia. Puolueesi on siis oikea, mutta miten aikoisit edistää yritysten edellytyksiä Helsingissä.

Olisi hienoa, jos pystyt vastaamaan ennen sunnuntaita.

Kiitos!

Terveisin,
Teemu Kuusinen

ilonasi kirjoitti...

Hei Teemu,

kiitos kommentistasi ja kysymyksestäsi. Todella mukava kuulla, että mielipiteemme osuvat yhteen.

Olen tosiaan muuttanut Lapista lähes seitsemän vuotta sitten pois, joten kyllä Helsinki on minun kotini nykyisin ja haluan olla osaltani vaikutamassa pääkaupunkimme menestykseen. Lisäksi erittäin merkittävä osa pääkaupunkiseutulaisista on alunperin kotoisin jostain ihan muualta, mikä on hyvä muistaa.

Yrittäjyys on todella tärkeä asia, koska ainut keino millä Suomi voi pärjätä tulevaisuudessakin huonon huoltosuhteemme, ikäluokkien pienemisen ja käynnissäolevan rakennemuutoksen kanssa on työn tuottavuuden kasvu ja työllisten määrän kasvu. Helsinkin kuten koko Suomen menestys lepää erityisesti pk-sektorin yrityksissä, mutta luonnollisesti meidän on pidettävä huolta myös siitä, että suuret globaalisti toimivat yritykset toimivat Suomessa.

Yrittäjyys ja sen tukeminen on siis tärkeä asia, mutta keinot ovat hyvin erilaisia riippuen yrityksen koosta ja toimialasta. Mielestäni esimerkiksi tällä hetkellä tapahtuvaa start up-yritysten tukemista pitää jatkaa ja bisnesenkeliyttä edesauttaa verovähennyksillä, kuten viime aikoina on tehtykin. Yksi merkittävä asia olisi kuitenkin myös asennemuutos: se, että helsinkiläisetkin saataisiin suhtautumaan suopeasti yrittäjyyteen ja ihmiset harkitsisivat yrittäjyyttä perinteisen kahdeksasta neljään-leipätyön sijasta.

Yrittäjyys luo työpaikkoja, kasvua, taloudellista menestystä ja verotuloja, joten meillä helsinkiläisillä ei ole varaa olla tukematta sitä.

Helsingistä ja metropolialueesta laajemminkin on tehtävä Suomen yrittäjämyönteinen alue, jossa byrokratia on poistettu ja kynnys yrityksen perustamiselle sekä yritystoiminnalle on mahdollisimman matala.

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle Teemu!