perjantai 7. joulukuuta 2012

Olen oppinut elämään viisaasti, karusti.

Katkelma Anna Ahmatovan runosta Haikara:
"Olen oppinut elämään viisaasti, karusti
Tähyilen taivasta, rukoilen Jumalaa
Ja illansuussa kävelen pitkään
Väsytän turhaa ikävääni"


Olen todellakin oppinut elämään viisaasti ja osin karun rationaalisesti kaiken hullunmyllyn keskellä. Tällä hetkellä on levoton olo, tahtoisin kuunnella musiikkia kovalla ja käyttäytyä muutenkin vastuuttoman teinin tavoin: näyttää keskisormea ja olla naiivin innostunut kaikesta. Sen sijaan menen pian nukkumaan herätäkseni aamulla taas vastuullisena ja tasapainoisena äitinä, joka menee kuntosalille, syö vitamiineja ja tekee kaiken mahdollisimman kustannustehokkaasti. Koska niinhän järkevät aikuiset käyttäytyvät.

Tajunnanvirrasta alkuiltaan, jolloin olin joulukonsertissa Johanneksenkirkossa jälkikasvuni sekä Isabellan kummitädin ja hänen poikaystävänsä kanssa. Konsertin jälkeen koukattiin Hakaniemen kautta kotiin. 
PhotobucketPhotobucketPhotobucket
Tekoturkistakki: Ellos, vyö: Ralph Lauren, laukku: Louis Vuitton, tekoturkishattu: Gina Tricot
Fake fur jacket: Ellos, belt: Ralph Lauren, bag: Louis Vuitton, fake fur hat: Gina Tricot

Mukavaa viikonloppua kaikille! Minä lähden nyt etsimään hukassa olevaa sisäistä rauhaani.

I have learnt to live wisely and rationally among all this craziness in my life. Right now I still feel restless, I would like to listen music loud and behave like an irresponsible reckless teenager: show middle finger and be naively interested in everything. Instead I go to bed to wake up as responsible and stable mother, who goes to the gym, eats vitamins and does everything as cost-effectively as possible. Because that is what rational grown-ups do. 

Earlier this evening we went to a Christmas concert to a church together with my daughter and Isabella's godmother and her boyfriend. Have a nice weekend! I am now going to go looking for my lost inner peace.

3 kommenttia :

Anniina B. kirjoitti...

No mä jo ihmettelinkin miksi Sulla ei kukaan täällää kommentoi! Sehän ei siis johdu siitä, etteikö Sulla olisi lukijoita (eihän?). Vaan se johtuu siitä, ettet ehdi vastaamaan (siis hei, Sun tapauksessa se lienee selvää, ettet ehdi!).

No juu, se tietysti vähän latistaaa kommentoimisintoa, kieltämättä, mutta ei stressiä. Vastaat kun joudat, tai sitten et vastaa ollenkaan. On sitä ennenkin yksinään huudeltu ;)

Oikein hyvää viikonloppua! :)

Ilona Ylinampa kirjoitti...

Hei Anniina,

kyllä mie vastaan aina kommentteihin, mutta tosiaan välillä on pakko priorisoida ajankäyttöä, jos haluaa vastata muutakin kuin "kiitos kommentista". :) Mielellään nimittäin vastaan ihan kunnolla perusteellisesti ihmisille, koska kommentit ilahduttavat aina.

Joka tapauksessa vastasin nyt sun aiempaan kommenttin ja oikein mukavaa viikonloppua sinullekin! :)

Anniina B. kirjoitti...

Siis vitsit ihanaa, että vastasit! KIITOS! Arvostan sitä oikeasti ihan hirveästi, sillä ymmärrän todella, että Sulla on paljon tekemistä.

Nyt mulle tuli huono omatunto, kun kävin jo Sua "hoputtamaan". Anteeksi. Tarkotukseni oli lähinnä sanoa, että kommentoin kyllä niin usein, kun vaan kommentoitavaa on, vastaat tai et. Tiedänhän nimittäin, että luet kommnttini.

Laitan Sulle nyt s-postia.