maanantai 15. helmikuuta 2010

Elämysretki Vakiopaineeseen

Vietin lapsivapaan viikonloppuni ystäväpoikien kanssa ja oli kyllä aivan ratkiriemukasta. Mie en edes muista, koska olisin viimeksi nauranut niin paljon. Perjantaina lähdettiin edustamaan P:n kanssa Lappia Rollofunk-hengessä.

Mun homeboy Rollosta. <3
Image and video hosting by TinyPic

Lapin tyvär Suomen Ateenassa.

Image and video hosting by TinyPic

Nykäskylä ja Jyppilä... Keski-Suomen helmellä on monta lempinimeä.
Image and video hosting by TinyPic

Ahoy captain. Eikös se merimies- ja seilorimuoti tule joka kevät takaisin? :D
Image and video hosting by TinyPic
Mekko: Lindex (!) - joko tämä on osa täteytymistäni, tai sitten Lindex on oikeasti nostanut profiiliaan tätibrändistä.
Merimieskapteeninlakki: P:ltä lainassa
Pitsikynsikkäät: H&M (joskus vuosia vuosia sitten)

Mie halusin mennä Vakiopaineeseen, koska vaikka mie olen asunut 3½ vuotta Jyväskylässä, en ole koskaan siellä vielä käynyt. Teimme siis elämysretken Vakkariin, joka on sellainen kulturelli boheemien taiteilijoiden ja hippien paikka.
Image and video hosting by TinyPic

Mie kyllä tykkäsin paikan tunnelmasta, retro- ja vintagesisustuksesta sekä renttumeininkistä. Sen sijaan nörtti/imagolaseista mie en tykkää ollenkaan. Not my cup of tea, mutta P pakotti minut kokeilemaan noita.
Image and video hosting by TinyPic

Ja tässä lopputulos. :D
Image and video hosting by TinyPic

Bongaa kuvasta John Lennon-wannabe, takkutukka ja boheemi kulttuuripersoona.
Image and video hosting by TinyPic

 Mie tykkään kyllä viettää aikaa kaikenlaisten ihmisten kanssa ja pidän siitä, että ystäväpiirini on laaja ja erilainen. On myös kiva käydä Vakkarin tyylisissä paikoissa ainaisten perusseduloiden ja lihatiskien sijaan. Minua kuitenkin nauratti suunnattomasti tämä kyseinen John Lennon-wannabe, koska hän esitteli itsensä taitelijanimellään (joka oli aika liioiteltu ja naurettava), häpeillen paljasti lopulta kyselyjeni jälkeen oman nimensä ja selitti kuinka me maallikot emme ymmärrä musiikista mitään. Viereisessä pöydässä keskusteltiin filosofiasta ja elämän syvällisestä olemuksesta, jolloin minua alkoi vähän naurattaa koko meininki. Tai siis itsekin tykkään keskustella välillä muustakin kuin jostain pintaliidosta, mutta tuo oli jotenkin niin teennäistä ja naurettavaa. Sellaista turhaa itsensä korostamista "nyt-ollaan-niin-syvällisiä-ja-tiedostavia-suuria-persoonallisuuksia"-hengessä.

P:n kaverikuva John Lennon-wannaben kanssa.
Image and video hosting by TinyPic

Valomerkin jälkeen lähdettiin yläkaupungilta vähän alemmas Kauppakadulle. En ole nyt ihan varma tästä mun ja P:nkään kaverikuvasta, enkä varsinkaan siitä kuinka onnistuneesti me edustettiin Lappia tuona iltana haha. Ainakin mulla on komiat lappilaiset tumput käsissä. :D
Image and video hosting by TinyPic

Summa summa rum, Vakiopaine oli mukavaa vaihtelua ja ainakin siellä oli todella hauskaa. Lauantaina vietettiin toisen kaveripoikani kanssa jotain ihme lauta- ja korttipelimaraton-iltaa. Tosin vanhuus ei tule yksin: kumpikaan meistä ei enää muistanut kuin pari korttipeliä. Säälittävää! Joskus pentunahan sitä pelattiin koko ajan kaiken maailman pelejä.

2 kommenttia :

Liemi kirjoitti...

Tää postaus on mahtava (ja niin on koko blogikin)! :D

Kuulun kyllä tuohon Vakkarin strereotypiaporukkaan itsekin (ainakin takkujen ja yleisen hippimäisyyden puolesta) ja koko paikka on muutenkin mun mielestä yksi Jyväskylän parhaimmista, mutta tuo sinun "sellaista turhaa itsensä korostamista "nyt-ollaan-niin-syvällisiä-ja-tiedostavia-suuria-persoonallisuuksia"-hengessä" -kuvaus on niin osuva ettei toista. Hihityttää itseäkin tuollainen meininki. Ihmiset on ihania kun ne on niin hassuja. :D

ilonasi kirjoitti...

Liemi:

Oi, kiitos mukavasta kommenteista ja mieltä lämmittävistä kehuista. Kiva, että otit asian huumorin kannalta. Mie nimittäin vähän pelkäsin, et joku ymmärtää mun sarkasmin väärin ja vetää herneet nenään. :D

Ja hei stereotypiat jo itessään on ihan typeriä, musta ainaki on kiva provosoida ja kärjistää ihmisiä ajattelemaan välillä muutenki kuin mustavalkosesti. Siinä oot kyllä täysin oikiassa, et ihmiset on välillä aika hassuja. Heh, toi on jännä miten Vakkari jakaa täysin mielipiteet: osa mun kavereista pitää sitä sun tavoin Jkl:n parhaimpana ja sit taas toiset ei suostu tulee sinne ollenkaan. Mut toisaalta niinhän se menee kaikkien asioiden suhteen, mielipiteitä riittää.

Lopetan nyt tän jaarittelun ennen ku kirjotan jonku romaanin, mutta oli tosi kiva kun eksyit lukemaan ja jätit vielä kommentiakin. Tuli hyvä mieli ja tervetuloa uuestaanki. :)