Ciao.
Mie päätin tulla kirjottelemaan, vaikka ei mulla mitään ihmeempiä ollu mielessä. Viikonloppu meni kivoissa merkeissä ja kovin nopeasti - Isabellan isänäiti ja isänisä ovat ihania. <3 Mie pidän heitä aivan kuin toisina vanhempinani.
Perjantaina on tosiaan kaksi tenttiä, joten tällä viikolla riittääkin luettavaa. Päivät menevätkin perjantaihin asti lähinnä näissä merkeissä.
Lisäksi on ollut taas (turhaa) draamaa ja riitaa sekä elämässäni on todennäköisesti pian tapahtumassa isoja muutoksia. Uudet asiat ja muutokset ovat aina kivoja, mutta myös haastavia. Mie kuitenkin uskon, että vaikeudet aina vahvistavat ja niistä oppii - jos ei muuta niin ainakin sisuuntumaan, prkl! Kaiken keskellä ei ole oikein ollut fiilistä kuvailla esimerkiksi päivän asuja ja tuntuu, ettei oikein sanottavaakaan ole.
Ei sanaakaan, sanat vain satuttaa.
Lupaan palata paremmilla fiiliksillä ja sisältörikkaampien postausten kera myöhemmin. :) Onneksi kevät tulee pikku hiljaa. Kohta on jo maaliskuu ja elämä on pohjimmiltaan rajaton sekä mahdollisuuksia täynnä.
Tekstit
0 kommenttia :
Lähetä kommentti